Silmälasikansa ei optikkoa huijaa – tietokonemittaus kertoo totuuden

Hyvän terveydenhuollon ansiosta valtaosa suomalaisista käyttää silmälaseja. Iän karttuessa silmälasien tarve lisääntyy ja näön tutkimuksia kannattaisi suorittaa vähintään kahden vuoden välein.

terveys
silmälasit
Yle / Juha Peltoperä

Suomalaiset ovat silmälasikansaa. Kaikista 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin 70 prosenttia käyttää silmälaseja. Suuresta silmälasien käyttöprosentista saadaan kiittää hyvää suomalaista terveydenhuoltoa, jonka kautta heikkonäköiset pystytään löytämään jo hyvin nuorella iällä.

– Suositeltavaa on, että ensimmäinen tutkimus lapsille tehdään noin kolmen vuoden iässä, sillä oppiminen tapahtuu paljon näkemisen kautta. Kolmevuotiaiden silmät tarkistaa aina silmälääkäri, kertoo Kajaanin Specsaversin yrittäjä ja optikko Outi Penttinen.

Näöntutkimusta suositellaan tehtäväksi kahden vuoden välein tai aikaisemmin, jos näkemisessä tai silmissä huomaa tapahtuneen muutosta. Kasvuiässä nuorilla näkö voi muuttua merkittävästi jo puolessa vuodessa ja tietokoneen ruudun tuijottaminen lisää tutkimuksen tarvetta.

Alussa taittovoiman mittaus tehdään tietokoneella, niin siinä ei voi huijata.

Outi Penttinen

– Sitten seuraava porras tulee nelikymppisenä, jolloin lähinäkö alkaa hämärtää aikuisnäön myötä. Tämän jälkeen seuraava merkittävä ja tärkeä porras tulee 60 vuoden iässä, jolloin havaitaan jo silmäsairauksia. Luonnollisesti silloin, kun ei näe lähelle tai kauas tai on silmien väsymystä ja päänsärkyä, kannattaa viimeistään käydä näöntutkimuksessa, sanoo Penttinen.

Virkeänä tutkimuksiin

Näöntarkastuksen voi aloittaa aina optikolla, joka on näönhuollon asiantuntija. Silmälääkäri tarkistaa silmien terveyden. Mikäli optikon tarkastuksessa havaitaan jotakin normaalista poikkeavaa, lähettää optikko henkilön jatkotutkimuksiin silmälääkärille.

– Muun muassa diabetesta sairastavien kannattaa käydä säännöllisesti tarkistuttamassa näkö silmälääkärillä, opastaa Penttinen.

Näin pikkujoulukauden aikaan väsyneenä tai juhlimisen jälkeen kannattaa odottaa olotilan normalisoitumista ennen tutkimukseen tuloa.

Seuraava merkittävä ja tärkeä porras tulee 60 vuoden iässä, jolloin havaitaan jo silmäsairauksia.

Outi Penttinen

– Varsinaisia virheitä eivät tutkimukseen tulevat tee, jos sellaiseksi ei lueta unohdusta kertoa sairauksista tai lääkityksistä, jotka vaikuttavat näköön, tai ei ole tiedossa, että sairastaa esimerkiksi diabetesta, sanoo Penttinen.

Näöntarkastuksessa huijaaminen ei onnistu, vaikka silmälaseja ei haluaisikaan.

– Alussa taittovoiman mittaus tehdään tietokoneella, niin siinä ei voi huijata, naurahtaa optikko Outi Penttinen.

Optikon tekemässä kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa taittomittauksen ja esitutkimuksen jälkeen tarkistetaan näkö, kuvataan silmänpohja digitaalisesti, mitataan silmänpaine ja arvioidaan silmien terveydentila. Lopuksi optikko antaa kirjallisen silmälasireseptin, jos asiakas tarvitsee silmälaseja.