Somalinkielen opettaja: Maahanmuuttajan on tehtävä kovasti töitä kotoutuakseen

Somalinkielen opettaja Mukhtar Abib patistelee maahanmuuttajaperheiden lapsia tekemään entistä enemmän töitä koulussa. Hän haluaa olla esimerkkinä oppilailleen maahanmuuttajasta, joka menestyy Suomessa opiskelemalla ja kantamalla itse vastuuta kotoutumisestaan.

Kotimaa
Mukhtar Abib.
Mukhtar Abib somalikielen opettaja.Yle

Suomalaiset, somalit ja turkkilaiset pojat huutelevat toisilleen hyväntahtoisesti Kallahden peruskoulun pihalla Helsingissä.

– Turkkilaisia on liikaa. Yksi, kaksi, viisi.

– No ainakin tuon toisen värisiä on paljon.

Koulun viidestä sadasta oppilaasta lähes puolet on maahanmuuttajaperheiden lapsia.

Somalinkielen opettaja ja opintojenohjaaja Mukhtar Abib avaa työhuoneensa oven. Kohta huoneeseen tulee taas oppilaita keskustelemaan koulunkäynnistään. Abib työskentelee koulussa etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten parhaaksi.

– Olen halunnut toimia maahanmuuttajataustaisille lapsille esimerkkinä. Jos opiskelee lujasti ja tekee työtä, meillä kaikilla on mahdollisuus pärjätä ja jopa menestyä, Mukhtar Abib kertoo.

Abib haluaa omalta osaltaa estää lasten vieraantumisen suomalaisesta yhteiskunnasta. Pariisin äskettäiset tapahtumat ovat pelottava esimerkki siitä, mihin vieraantuminen voi johtaa.

Somalinkielen opettajan oppilasta lähes kaikki ovat Suomessa syntyneitä. Abibin viesti lapsille on se, että oma tulevaisuus on pitkälti kiinni jokaisesta itsestään.

– Olen sitä mieltä, että Suomi on hyvä maa elää somali- ja muslimitaustaisena. Suomi on paras paikka varsinkin kasvattaa lapsia, Mukhtar Abib puhuu.

Abibilla itsellään on kolme lasta, joista kaksi käy jo lukiota.

– Mutta se tarkoittaa sitä, että sinunkin pitää olla valmis kantamaan kortesi kekoon, Abib painottaa Suomi-kehujen perään.

Koulut kansainvälistyvät Turussa ja Helsingissä

Kallahden koulun lisäksi Abib opettaa kolmessa muussa Itä-Helsingin peruskoulussa. Kaikissa neljässä koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Alueella on kouluja, joiden oppilaista jopa yli puolet tulee maahanmuuttajaperheistä.

Toisella puolella kaupunki taas on kouluja, joiden oppilaista juuri kukaan ei ole maahanmuuttajataustainen. Selvityksemme mukaan myös Turussa maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat keskittyneet muutamaan kouluun.

Mukhtar Abib kertoo, että maahanmuuttajataustaisten koululaisten kerääntyminen harvoihin kouluun askarruttaa joka päivä jonkun mieltä. Abibia ei kuitenkaan kiinnosta keskustella siitä, onko maahamuuttajataustaisten koululaisten keskittyminen hyvä vai huono asia.

Välitunti meneillään Kallahden peruskoulussa Helsingissä.
Välitunti meneillään Kallahden peruskoulussa Helsingissä.Yle

– Mielestäni meidän pitäisi vain jotenkin korostaa sitä, että koulut kansainvälistyvät. Suomeen vain tulee koko ajan ihmisiä jostain. En minä itse näe siinä mitään ongelmaa, Abib sanoo.

Maahanmuuttajaperheiden lasten kouluissa joudutaan toki tekemään erityisen paljon töitä lasten hyväksi. Esimerkiksi Kallahden koulussa joka viidennelle koulun oppilaista on laadittu henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opinnot etenevät.

Pakolaisaalto Syyrian ja Irakin alueelta sekä Afrikasta tuo Suomeen lisää maahanmuuttajataustaisia koululaisia.

Ilmainen raha oli shokki

Mukhtar Abib tuli Suomeen pakolaisena 25 vuotta sitten. Sisällissota pakotti hänet lähtemään Somaliasta 15-vuotiaana. Vanhemmat eivät olleet silloin enää elossa. Matka Suomeen kesti ja Mukhtar Abib saapui tänne 17-vuotiaana.

Jo vastaanottokeskuksessa alkoi ankara suomen kielen opiskelu.

– Minulle tuli suurena shokkina, että sain ilmaista rahaa. Äitini oli opettanut minulle, että oman elämän eteen pitää tehdä jotain, Abib muistelee.

Ilman vanhempiaan maahantulleelle nuorukaiselle selitettiin, että raha on osa suomalaista sosiaaliturvaa.

– Ajattelin, että tämä ei ole se ansa, johon minä haluan tunkea itseni. Haluan itse seisoa omilla jaloillani, Abib kertoo.

Tässä kuussa tulee Abibin mukaan kuluneeksi 24 vuotta yhtäjaksoista työntekoa Suomessa. Työnteon ohella Mukhtar Abin opiskeli sosiaalialan tutkinnon. Pisin työrupema on kulunut Helsingin kaupungilla lastensuojelutehtävissä.

– Halusin itse tehdä töitä sen eteen, että löysin paikkani yhteiskunnassa. Ei kukaan minulle mitään kotouttamisohjelmia tehnyt. Minä itse löysyin paikkani, suomalaisten ystävieni kautta, Mukhtar sanoo.

Työn, opiskelun ja lasten kasvatuksen lisäksi Mukhtar Abib vaikuttaa Suomessa paikallispolitiikan kautta.

Ei hyysäämiselle, kyllä opastamiselle

Kallahden peruskoulussa Mukhtar Abin tehtävä on myös pitää tarvittaessa yhteyttä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perheisiin. Moni väärinymmärrys koulun ja perheiden välillä on oiennut, kun somalinkieltä taitava opettaja on ollut koulun käytettävissä.

– Yhteiskunnan tuntemus ja informaation puute on valtava näissä perheissä, vaikka on asuttu Suomessa jo pitkään, Abib sanoo.

Selitystä sille, mikä on mennyt pieleen, Abibilla ei ole.

– Kyllä me tarvitaan uudelleen organisointia, että ihmiset heräävät siihen, että nyt eletään tässä yhteiskunnassa. Meillä on lapsia, jotka ovat suomalaisia lapsia ja jotka ovat syntyneet Suomessa, Abib linjaa.

Maahanmuuttajien puolesta ei Abibin mielestä saa tehdä liikaa. Abin arvelee, että pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa näin on jopa tapahtunut.

– En minä kaipaa mitään pelastamista. Kaipaan sitä, että joku opastaa miten, voin pärjätä tässä yhteiskunnassa. Tämä on se viesti, jonka yritän lapsille kertoa, Mukhtar Abib painottaa.

Mukhtar Abibin tv-haastattelu on nähtävissä A-studiossa tänään keskiviikkona TV1:ssä kello 21.05.