Väyrynen: Leikkauspolitiikan vaihtoehto on ero euroalueesta

Euroalueessa pysymisestä aiotaan maksaa kova hinta sisäisellä devalvaatiolla ja leikkauspolitiikalla, kirjoittaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen Yle Lapin kolumnissa.

Suomen Keskusta
Paavo Väyrynen.
Yle

Olen käynyt viime vuosina kolme kovaa vaalitaistelua. Neljä vuotta sitten oli käynnissä kampanja vuoden 2012 presidentinvaaleja varten. Kaksi vuotta myöhemmin olin ehdolla ja tulin valituksi Euroopan parlamenttiin. Viime kevään vaaleissa sain valtakirjan eduskuntaan.

Tälle politiikalle on vaihtoehto, eroaminen euroalueesta. Kun sen teemme, taloutemme alkaa kasvaa, velan kasvu pysähtyy ja kipeimmistä leikkauksista voidaan luopua.

Paavo Väyrynen

Kaikissa näissä vaaleissa minulla oli kaksi keskeistä tavoitetta. Pyrin turvaamaan sen, että Suomi pysyisi turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla. Aluepolitiikan suunta piti kääntää keskittävästä metropolipolitiikasta kohti koko maan tasapuolista kehittämistä.

Viime kevään eduskuntavaalien tulos oli lupaava. Perussuomalaiset sai toisen jytkyn. Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi.

Hallitusohjelmakin lupasi hyvää. Eurooppa-politiikkaa, maahanmuuttoa, turvallisuuspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa koskevat linjaukset vastasivat keskustalaisten ja perussuomalaisten laajan enemmistön näkemyksiä. Kun Keskusta neuvotteli ensin avainkysymyksistä Perussuomalaisten kanssa, näytti siltä, että rungon muodostaisivat nämä puolueet.

Keskustan piirissä toivottiin ensi sijassa hallitusta, jossa tätä perusrunkoa olisivat täydentäneet sosialidemokraatit. Kokoomusta ei haluttu hallitukseen. Minäkin pidin kakkosvaihtoehtona keskustavoimien 102 edustajan hallituspohjaa. Opposition hajanaisuuden vuoksi se olisi ollut toimintakykyinen.

Lopputuloksena oli kuitenkin Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteishallitus.

Salkkujako yhdessä Kokoomuksen ja Keskustan ministerivalintojen kanssa ratkaisi hallituksen poliittisen linjan. Etenkin ulkosuhteissa Kokoomus sai yliotteen.

Sisäpolitiikassa on saatu aikaan paljon hyvääkin. Keskustan ikiaikainen tavoite maakuntaitsehallinnon aikaansaamiseksi näyttää toteutuvan.

Pettymyksiäkin on ollut. Viime vaalikaudella aluepolitiikan symboliksi nousi Pisara-rata. Sen piti olla haudattu, mutta nyt jopa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja on kannattanut sen rakentamista ja vieläpä asuntorahaston varoilla. Metropolipolitiikka näyttää siis jatkuvan.

Pahimmat pettymykset on kuitenkin koettu ulkosuhteissa.

Vaalien jälkeen odotettiin, että Kokoomuksen valtakaudella pahoin vaurioituneet suhteemme Venäjään saataisiin paremmalle tolalle. Toisin on käynyt.

Euroalueen tukipolitiikkaa on jatkettu. Kaikesta päätellen ns. viiden presidentin suunnitelma euroalueen muuttamiseksi velkaunioniksi ja liittovaltioksi aiotaan pala palalta hyväksyä.

Euroalueessa pysymisestä aiotaan maksaa kova hinta. Taloutta yritetään tervehdyttää sisäisellä devalvaatiolla ja leikkauspolitiikalla. Samalla linjalla on toki myös oppositio.

Sanotaan, että emme voi jättää kasvavaa velkataakkaa lapsillemme. Juuri niin on kuitenkin nyt käymässä. Kun olemme euroalueessa, talous ei kasva ja velkataakka paisuu, vaikka menoja leikataan. Leikkaukset kohdistuvat kipeinä myös lastemme tulevaisuuteen.

Tälle politiikalle on vaihtoehto, eroaminen euroalueesta. Kun sen teemme, taloutemme alkaa kasvaa, velan kasvu pysähtyy ja kipeimmistä leikkauksista voidaan luopua.

Maahanmuuttopolitiikkaa on hoidettu kehnosti sekä Euroopan unionin tasolla että Suomessa. Kun tämän totean, en ole jälkiviisas. Olen kertonut hyvissä ajoin julkisuudessakin, kuinka asiaa olisi pitänyt hoitaa.

Viimeisenä pisarana on suhtautuminen Ranskan pyyntöön antaa sille sotilaallista apua terrorismia vastaan käytävässä taistelussa. Hallitus on ilmoittanut, että avun antamisen tiellä oleva laki on tarkoitus muuttaa. Tätä kautta Suomi vietäisiin hallitusohjelman vastaisesti sotilasliitto Naton jäseneksi.

Tätä Suomen kansan laaja enemmistö ei hyväksy.

Paavo Väyrynen

Europarlamentaarikko