Latvian tuhoisa markettiturma oikeuteen – epäkohtia on yhä korjaamatta

Maxima-marketin katto petti kaksi vuotta sitten alkuillasta, jolloin kaupassa oli paljon asiakkaita. Romahtamisen syynä pidetään vakavia laiminlyöntejä rakentamisessa. Asiaa puidaan Riian käräjäoikeudessa, jossa syyttäjä hakee tuomioita yhdeksälle.

Ulkomaat
Markettiturman paikalla on nyt tyhjä tontti ja väliaikainen muistomerkki.
Markettiturman paikalla on nyt tyhjä tontti ja väliaikainen muistomerkki.Marjo Näkki / Yle

Zolituden kaupunginosa Riiassa havahtui 21. marraskuuta 2013 karmeaan todellisuuteen. Kaksi vuotta toimineen supermarketin katto oli pettänyt ja haudannut alleen sata ihmistä.

Onnettomuus tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan alkuillasta, jolloin marketissa oli paljon asiakkaita.

Turma-aikaan marketin katolle oli rakenteilla puutarha-alue ja lasten leikkikenttä. Katon rakenteet eivät kestäneet massan painoa. Rakenteiden pettäminen johti 54 ihmisen kuolemaan, mikä teki turmasta Latvian rauhanajan pahimman onnettomuuden.

Uudistukset puolitiessä

Tutkimuskeskus Providus seurasi kahden vuoden ajan, miten onnettomuus on vaikuttanut Latvian yhteiskuntaan. Raportti on kriittistä luettavaa.

Yli kahdestakymmenestä tunnistetusta, järjestelmällisestä epäkohdasta vasta kuusi on korjattu. Vain kaksi uudistusta on saatettu voimaan tänä vuonna, mikä kertoo tutkimuskeskuksen mukaan tahdon puutteesta.

– Poliitikot jättävät keskustelematta näistä aiheista syystä tai toisesta, sanoo Providuksen johtaja Dace Akule.

Uudistukset ovat koskeneet lähinnä rakennusalalla työskentelevien pätevyysvaatimuksia ja rakennusvalvontaa.

Varoittiko hälytys turmasta?

Oikeusjututussa on 263 kantajaa, jotka ovat turmasta eloonjääneitä ja uhrien omaisia. He hakevat korvauksia rakennus- ja kiinteistöyhtiöiltä sekä Riian kaupungilta.

Useiden tahoja varoja on takavarikoitu oikeudenkäynnin ajaksi. Korvaussumma nousee yli 150 miljoonaan euroon.

Omaiset perustavat kantensa siihen, että rakennusta ei evakuoitu ajoissa. Silminnäkijöiden mukaan marketin hälyttimet varoittivat jo puoltatoista tuntia ennen turmaa. Epäselvää on, reagoiko hälytinjärjestelmä pettämässä olleisiin rakenteisin.

Perhekäsitys vaarantaa korvaukset

Latvialaiset ovat keränneet suuria summia lahjoituksena uhreille ja heidän omaisilleen. Virallinen Latvia ei ole reagoinut yhtä nopeasti.

Akulen mukaan turma paljasti yhden Latvian yhteiskunnan suurista epäkohdista: ainoa tunnustettu perhemalli on perinteinen avioliitto.

Samaan aikaan noin puolet latvialaisista lapsista syntyy avioliittojen ulkopuolella, mutta heidän oikeutensa perintöön ja korvauksiin ei ole taattu.

Myös Zolituden turman uhrien omaiset ovat joutuneet painimaan oikeuksiensa puolesta vaillinaisen lainsäädännön takia.

– Ihmiset eivät ainoastaan menetä rakkaimpiaan vaan heillä vaarana jäädä ilman korvauksia vain sen takia, että meillä on populistisesti vallalla konservatiivinen perhekäsitys.

Miten voimme sulkea silmämme?

Turman jälkeen useat marketissa työskennelleet ihmiset kertoivat huomanneensa, että rakennuksessa oli jotain vialla.

Esimerkiksi muuan maalari kertoi huomanneensa 2–3 millimetrin halkeamia kattorakenteissa niitä maalatessaan. Hän luuli, että halkeamiin oli jo kiinnitetty huomiota eikä vienyt asiaa eteenpäin.

Seuraus oli se, että maalauksen jälkeen rakennustarkastajien oli vaikea huomata murtumia.

Akulen mukaan kyse on yhteisen vastuuntunnon puutteesta ja tavasta toimia, joka on keskittyä vain omaan tekemiseensä.

– Tämä ei koske vain ihmisiä, jotka työskentelivät rakennuksessa vaan koko latvialaista yhteiskuntaa ylipäätään. Miten me voimme sulkea silmämme joltain niin tärkeältä ja lopulta juuri se johtaa 54 ihmisen kuolemaan, Akule kysyy.

Marketin työmaalla oli ihmisiä, joiden rekrytointi oli ketjutettu kauas pääurakoitsijasta. Rakennusvalvonnassa oli puutteita. Papereita oli allekirjoitettu ilman tosiasiallista valvontaa.

Zolituden markettiturmaa käsitellään vielä pitkään.