Arvostettu tiedelehti: Suomi mallimaa ydinpolttoaineen loppusijoitukselle

Useilla mailla on ollut vaikeuksia löytää paikka korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoitukselle. Nature-lehden mukaan Suomessa on kehitetty toimiva ratkaisu.

tiede
Ydinjätteen loppusijoituksen tutkimustila ONKALO Eurajoen Olkiluodossa.
Posivan Oy:n noin 500 metrin syvyyteen rakenteilla oleva maanalainen ydinjätteen loppusijoituksen tutkimustila ONKALO Eurajoen Olkiluodossa 1. heinäkuuta 2014Jussi Nukari / Lehtikuva

Arvostettu brittiläinen tiedelehti Nature nostaa Suomen kansainväliseksi esimerkiksi siitä, kuinka korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentaminen pitäisi hoitaa. Naturen artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) pohditaan sitä, mitä muilla maailman mailla olisi opittavaa Suomen tapauksesta.

Suomen hallitus antoi viime kuussa Posivalle luvan rakentaa Olkiluotoon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käytetylle ydinpolttoaineelle. Laitoksen toiminta alkaa ensi vuosikymmenellä. Rakennuslupa on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Nature muistuttaa, että useimmat maat sijoittavat käytetyn ydinpolttoaineen väliaikaisiin varastoihin, eikä syvälle maan sisään rakennettuihin säilytyspaikkoihin ole vielä sijoitettu korkea-aktiivista jätettä.

Kynnyskysymykseksi on noussut laitoksen sijoituspaikka

Esimerkiksi Yhdysvalloissa korkea-aktiiviselle jätteelle löydettiin vuonna 1987 loppusijoituspaikka Nevadassa sijaitsevilta Yucca-vuorilta. Osavaltion poliittiset päättäjät vastustivat kuitenkin suunnitelmia, ja vuonna 2010 Valkoinen talo joutui ilmoittamaan, että suunnitelmasta on luovuttu. Rahaa ehti palaa 15 miljardia dollaria.

Myös esimerkiksi Japanissa, Britanniassa ja Kanadassa on suunnitelmia sijoittaa ydinpolttoainetta syvälle maan alle. Sijoituspaikkojen etsiminen ei ole vielä käynnistynyt. Prosesseista odotetaan hankalia, eikävätkä laitokset avautune ennen 2040-lukua.

Saksassa tutkittiin vuosikymmeniä mahdollisuutta sijoittaa korkea-aktiivista jätettä Gorlebenin suolakaivoksiin. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin vuonna 2000 ja uuden paikan haku on käynnissä.

Kansalaisten luottamusta lisää se, että ympäristöön vastuullisesti suhtautuvassa Skandinaviassa on kyetty ratkaisuun

Cherry Tweed

Kuinka Suomi onnistui?

Naturen mukaan myös Eurajoen kunnassa, jossa Olkiluoto sijaitsee, vastustettiin alunperin sijoitushanketta.

Teollisuuden Voima korosti kuitenkin loppusijoituspaikan etuja, kuten verotuottoja ja laitoksesta saatavia korvauksia. Samalla yhtiö tehosti kunnan sitouttamista hankkeeseen. Tämä sai valtuutettujen enemmistön päät kääntymään hankkeelle suosiolliseksi, sanoo Naturen haastattelema tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta.

Vuoteen 1999 mennessä Olkiluoto oli jo ilmoittanut halukkuutensa sijoituspaikaksi.

Ensin turvallisuus, toiseksi sitouttaminen

Britanniassa vastaavaa loppusijoitushanketta suunnittelevan yksityisen yrityksen Radioactive Waste Managementin asiantuntija Cherry Tweed kertoo Naturelle, että Suomen esimerkistä kannattaa ottaa opiksi kahdella tapaa.

Ykkösenä tulee turvallinen sijoituspaikka ja toiseksi hanketta tukeva kunta, joka yhdessä yrityksen kanssa viimeistelee hankkeen, Tweed sanoo.

Lehti muistuttaa, että myös Ruotsissa on meneillään samankaltainen sitouttamisprosessi. Lopullisen päätöksen Forsmarkiin sijoitettavasta laitoksesta odotetaan syntyvän vuonna 2017.

Britanniassa ja Kanadassa lähdetään nykyisin vapaaehtoisuuden pohjalta. Kuntien on itse tarjouduttava laitoksen sijoituspaikaksi. Odotettavissa on kuitenkin tiukempi väittely kun Suomessa. Suomessa päätös syntyi aikana, jolloin kansalaisten luottamus viranomaisiin oli varsin korkealla tasolla, sanoo tukija Matti Kojo Tampereen yliopistosta.

Suomen esimerkki voi helpottaa muiden maiden päätöksiä

Brittiasiantuntija Cherry Tweed uskoo, että Suomen esimerkki voi helpottaa ratkaisujen syntymistä muissa maissa.

– Tavallinen kysymys on, miten asia on hoidettu muissa maissa, Tweed sanoo. Kansalaisten luottamusta lisää se, että ympäristöön vastuullisesti suhtautuvassa Skandinaviassa on kyetty ratkaisuun, hän painottaa.

Samoilla linjoilla on Yhdysvaltain ydinjätteiden teknisen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rod Ewing.

– Kehitys muissa maissa osoittaa, että vahva tekninen ratkaisu yhdistettynä aitoon yhteiskunnalliseen sitoutumiseen voisi toimia, Ewing sanoo Nature-lehdelle.