Katumuspilleri saa seuraa tiskin alle – nyt särkylääkkeellekin saarna kaupan päälle

Apteekit alkoivat tällä viikolla myydä "lisäneuvontaa vaativia" särkylääkkeitä. Ensimmäistä kertaa reseptittä saatava naprokseeni ei sovi hyllystä omin päin napattavaksi, vaan sitä on älyttävä kysyä kassalta. Vanhastaan näin on myyty jälkiehkäisyä.

Kotimaa
Apteekin henkilöstöä töissä tiskillä.
Apteekin henkilöstöä töissä tiskillä.Toni Pitkänen / Yle

Lääkefirmat kiinnostuivat apteekkien salamyhkäisimmästä myyntikategoriasta eli lisäneuvontaa vaativista itsehoitolääkkeistä. Vuosikausia "tiskin takaa" on myyty ainoastaan katumuspillereitä. Tällä haavaa ilman reseptiä myytäviä, lisäneuvottavia lääkkeitä ovat myös yksi laihdutusvalmiste sekä tästä viikosta alkaen yksi särkylääke.

Arvioimme nyt useita lääkeaineita.

Paula Rytilä

Reseptivapaaksi päässyt naprokseeni mietityttää nyt apteekkareita eri puolilla Suomea. Osa aikoo myydä särkylääkettä piilosta vain niille, jotka ymmärtävät kysellä perään. Osa harkitsee pakettien sijoittamista reseptiloosiin. Jotkut pistävät naprokseenin esille särkylääkehyllyyn tyhjissä paketeissa, mutta jotkut isot apteekit täysissä. Niissä riittää henkilökuntaa lääkkeen käyttöä paimentamaan.

– Tuote on hyllyssä kyltillä, jossa kehotetaan ottamaan yhteyttä farmaseuttiin, sanoo puolestaan Yliopiston Apteekki -ketjun johtava proviisori Laura Ahonen.

Lisäneuvontaa vaativaksi särkylääkkeeksi ehti ensimmäisenä Orion-yhtiön Pronaxen. Reseptivapaita naprokseenikilpailijoita voi ilmaantua, ounastelee ylilääkäri Vesa Mustalammi.

– Yleensä käy niin, että kun yksi edustaja jostain valmisteesta ja pakkauskoosta saa itsehoitostatuksen, muut seuraavat nopeasti perässä, kertoo Mustalammi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Lisäneuvottavien lääkkeiden valikoimaan haluaisivat hänen mukaansa muunlaisetkin lääkkeet. Hän ei kuitenkaan tarkenna, onko uusia lupahakemuksia jo käsittelyssä. Lääkeyhtiöiden kiinnostus lisäneuvonnan reseptivapaisiin lääkkeisiin on kasvanut sen jälkeen, kun Fimea julkaisi vuoden alussa kansallisen itsehoitolääkeohjelman.

Orion ei ole jättänyt muita hakemuksia, sanoo yhtiön lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä. Hän vakuuttaa kuitenkin sekä yhtiön että asiakkaiden kiinnostusta.

– Arvioimme nyt useita lääkeaineita, kertoo Rytilä.

– Kyselytutkimuksessamme nousivat esimerkiksi migreeni, silmätulehdus ja toistuva virtsatieinfektio, joihin asiakkaat toivoivat reseptivapaita lääkkeitä.

Utelut potilaan parhaaksi

Tiettyjä itsehoitolääkkeitä on siis katsottu Fimeassa niin turvallisiksi, että niitä voi myydä ilman lääkärin määräystä, mutta ei kelle tahansa. Esimerkiksi jälkiehkäisyvalmisteet eivät sovi säännölliseksi ehkäisymenetelmäksi eivätkä mattimyöhäisille.

– Valmisteet eivät keskeytä jo alkanutta raskautta, Mustalammi toteaa.

– Tarve toki on asiakkaan tiedostama, mutta apteekissa varmistetaan, että valmistetta ei käytetä liian pitkän ajan kuluttua yhdynnästä.

Naprokseenia ostavalle puolestaan on teroitettava erikseen muun muassa, ettei lääkettä voi käyttää samanaikaisesti muiden tulehduskipulääkkeiden kanssa. Reseptivapaita Pronaxen-tabletteja ei myöskään voi antaa alle 12-vuotiaalle. Tuotemerkki on lapsiperheille tuttu, sillä usein lääkärit määräävät sitä nestemäisenä ja helposti nieltävänä pienille lapsille.

Mustalammi tähdentää asiakkaan henkilökohtaisen tenttaamisen tärkeyttä siksikin, että naprokseeni toimii ajallisesti eri tavalla kuin apteekin särkylääkehyllyn muut tuotteet.

Lempinimi on muotoutunut jossain muualla.

Vesa Mustalammi

– Lääke poikkeaa esimerkiksi ibuprofeenista [kuten Burana tai Ibumax] siinä, että se on pitkävaikutteisempi ja vaikutus alkaa hieman hitaammin. Itsehoidossa on haluttu, että kipulääke vaikuttaa suhteellisen lyhyen aikaa ja poistuu elimistöstä nopeasti.

Harhaanjohtava lempinimi

Terveydenhuollon kokonaiskuvan kannalta reseptivapautuvat lääkkeet säästävät lääkärien aikaa.

– Se ei ehkä ole ensisijainen näkökulma, mutta sitä on nostettu yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin. Aiemmin esimerkiksi jälkiehkäisyä tarvitseva joutui hakeutumaan lääkärille, mutta nyt se tarve on poistunut ja lääkkeen hakeminen turvallisesti apteekista on nopeutunut. Se säästää resursseja muualta terveydenhuollosta, sanoo Mustalammi.

Myyntikategorian laajetessa lääkealalla on alettu käyttää kattotermiä LVI eli lisäneuvontaa vaativat itsehoitolääkkeet. Fimea pesee kätensä putkitöistä tutun lyhenteen lanseeraamisesta.

– Lempinimi on muotoutunut muualla, Mustalammi naurahtaa.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kommentoi (siirryt toiseen palveluun)Apteekkari-lehdessä, että hänelle lyhenne tuo mieleen suolisto- tai ulostuslääkkeet.