Henkilökuva: Linnan juhlien iltapuvuista tunnettu Teemu Muurimäki valitsi Suomen – maailman muotitalot eivät tehneet onnelliseksi

Linnan juhlissa nähdään taas useita muotisuunnittelija Teemu Muurimäen iltapukuja. Ulkomaille lähtenyt mies ehti jo kerran päättää, ettei hän palaa enää koskaan Suomeen.

Kotimaa
Teemu Muurimäki.
Teemu Muurimäki on Suomen tunnetuimpia muotisuunnittelijoita. Opiskeluaikoinaan hän teki töitä helsinkiläisessä luksuskangasliikkeessä.Milla Vahtila / Yle

Myrskytuuli tarrautuu takin liepeisiin ja kaulahuiviin. Se ujeltaa kadunkulmissa ja yrittää repiä peltikattoja irti. Vihuri ryöpyttää niin, että käveleminen käy työstä. On itsenäisyyspäiväviikko, ja Helsinki näyttää Euroopan laidalle käpertyneeltä kohmeiselta vanhukselta.

Kadun tummista kulkijoista erottuu piskuinen hahmo. Se on Jasper, prahanrottakoira, josta on tullut Teemu Muurimäen tavaramerkki.

Muurimäellä on poikkeuksellisen kiireinen viikko, sillä Linnan juhlat painavat päälle. Kuusi naista saapuu presidentinlinnaan Muurimäen iltapuvussa.

– Linjani on aina ollut se, etten kerro tilaajien nimiä.

Vain oopperalaulaja Mari Palo on rikkonut hiljaisuuden. Hän juhlii Suomen itsenäisyyttä Muurimäen luomuksessa.

Teemu Muurimäki on Suomen tunnetuimpia muotisuunnittelijoita, joka on työskennellyt maailmalla muun muassa Milanon kovan luokan muotitaloissa.

Kolme vuotta sitten Muurimäki palasi takaisin Suomeen. Sitä ennen hän oli ehtinyt työskennellä kymmenen vuotta suunnittelijana ulkomailla, Pariisissa, Milanossa ja Sydneyssä.

Miehen on pitänyt muuttaa maailman toiselle laidalle ennen kuin Suomi on alkanut todella kiinnostaa. Täällä Muurimäki on päässyt toteuttamaan kunnolla itseään. Hänestä on tullut kolmen viime vuoden aikana yksi Marimekon suunnittelijoista, hän on lanseerannut oman miesten vaatemalliston, tehnyt nykytanssipuvustuksia ja suunnitellut naisille iltapukuja.

– Ajattelin, että voin tulla Suomeen sen sijaan, että olisin maailmalla pikkukala isossa meressä.

Kotiinpaluuseen vaikuttavat myös kaksosveli Anssi ja Porissa asuva äiti.

– Asenteeni on vähän sellainen, että Anssin lapset ovat myös minun lapsiani, Teemu Muurimäki kertoo.

Kaksosten side on todella voimakas. Anssi yritti pitää veljestään kaksin käsin kiinni jo silloin, kun Teemu lähti Savonlinnaan opiskelemaan.

– Ikävä oli aivan hirveä, Anssi Muurimäki kertoo.

Elämä alkoi Savonlinnassa

Savonlinnan taidelukion pihalla seisoo hämmentynyt nuori itse tehdyssä kuosipaidassa ja miesten liivissä. Kankaat on ostettu Nuikkisen liikkeestä Porista. Eletään syksyä 1990, ja Yleisradio on juuri lanseerannut uuden populaarikulttuurikanavansa Radiomafian.

Savonlinnassa kaikki näyttää toisenlaiselta kuin Porissa. Savonlinna on mahdollisuus. Tästä alkaa vapaus. Voin tehdä mitä tahansa, porilaisnuori miettii.

– Tuli sellainen fiilis, että pärjään. Elämä alkoi Savonlinnassa, Teemu Muurimäki kertoo.

Teemu Muurimäki.
Milla Vahtila / Yle

Porissa Teemu ja kaksosveli Anssi kävivät Pohjois-Porin yläastetta. Teemua kiusattiin ja haukuttiin tyttöpojaksi.

Pojat asuivat äidin kanssa Pormestarinluodon kerrostaloissa. Äiti ja isä erosivat, kun pojat olivat seitsemänvuotiaita. Muurimäellä on kymmenen vuotta vanhempi velipuoli äidin ensimmäisestä avioliitosta, mutta isoveljen paikan otti kaksosveli Anssi.

– Olen suojellut Teemua ja katsonut sen perään. On voinut käydä niin, että jos joku on kiusannut häntä, olen mennyt väliin ja kiusannut Teemun kiusaajaa, Anssi Muurimäki kertoo.

Kerran Anssi on lähtenyt opiskelupaikkakunnallaan Vammalassa kesken päivän juna-asemalle nähdäkseen edes vilauksen Teemusta, joka on palaamassa junalla äidinluota Porista Tampereelle ja sieltä edelleen Savonlinnaan. Veljekset ovat eronneet Porissa vasta edellisenä päivänä. Anssilla käy tuuri, ja Teemu löytyy junasta. Veljekset itkevät ja halaavat vaunun ovensuussa toisiaan, kunnes juna vie Teemun mukanaan.

Olen suojellut Teemua ja katsonut sen perään

Anssi Muurimäki

Päivät alkavat Pariisissa aina samalla tavalla. Teemu Muurimäki lähtee kotoa puoli seitsemältä, hyppää metroon ja nousee paikallisjunaan, joka lähtee Nemours’in pikkukaupunkiin Pariisin lähistölle. Työmatka kestää puolitoista tuntia.

Hääpukuja Cymbeline Paris -firmalle suunnitteleva Muurimäki on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta kuusi vuotta aiemmin. Pari vuotta myöhemmin hän on päässyt Euroopan toiseksi suurimman hääpukutalon suunnittelijaksi. Taideteollisessa nuori mies ei tahdo millään löytää identiteettiään suunnittelijana. Esikuvaksi ja oppi-isäksi nousee muotitaiteilija Matti Seppänen, joka opettaa TaiKissa miesten vaatteiden suunnittelua.

Kisälli-mestari-suhde jatkuu, vaikka koulu päättyy. Seppänen matkustaa Pariisiin pari kertaa vuodessa ja tapaa aina Muurimäen. Miehet käyvät läpi Muurimäen uusia luonnoksia ja tekeillä oleva töitä. Seppäsestä on tullut Muurimäelle merkittävä suunnannäyttäjä.

– Annoin hänelle neuvoja, miten maailmalla pitää käyttäytyä, jotta pärjää. Tämä on äärimmäisen raadollinen ala, Seppänen kertoo.

Muurimäki kehittyy teknisesti korsettien ja hääpukujen suunnittelijana ja hänestä pidetään. Ranskalaisyrityksen omistajasisaret antavat suomalaismiehen suunnitella myös koruja, mutta jokin tökkii.

Teemu Muurimäki.
Milla Vahtila / Yle

Työpäivät venyvät, eikä ylitöistä makseta korvausta. Palkka polkee paikoillaan.

Kolme tuntia junassa joka arkipäivä rassaa suomalaissuunnittelijaa. Edessä on vuodesta toiseen sama valkoinen hääpuku, johon trendit eivät juuri vaikuta.

– Se kaikki alkoi väsyttää. Minulla on aina ollut tarve uudistua.

Milano tuntuu pieneltä Pariisiin verrattuna. Muurimäki on vihdoin oppinut hakemaan suoraan töitä muotitaloista. Siihen on mennyt ainakin vuosi. Suomalaissuunnittelija on kiertänyt Pariisissa alan cocktailkutsuja ja yrittänyt opetella seurustelemaan muotialan ihmisten kanssa, mutta smalltalk ei ole johtanut mihinkään.

On kätelty Christian Lacroix’t ja Karl Lagerfeldit ja vaihdeltu käyntikortteja kykyjenetsijöiden kanssa. Nyt Muurimäki ottaa Googlen hakukoneen avuksi ja alkaa etsiä muotitalojen yhteystietoja. Hän pommittaa niitä suorilla hakemuksilla.

– Taideteollisesta korkeakoulusta ei saanut minkäänlaista pohjaa kansainväliseen työhön, Muurimäki toteaa.

Italialainen muotitalo Dolce & Gabbana kiinnostuu Muurimäen hakemuksesta ja palkkaa suomalaismiehen suunnittelijaksi.

Menin Milanossa ojasta allikkoon

Muurimäki astuu tietämättään toisen suunnittelijan varpaille. Aiemmin muotitalon ilta- ja uniikkipukuja suunnitellut kollega on siirretty hänen tieltään alusvaateosastolle.

– Hän oli minulle tosi ilkeä ja pani kapuloita rattaisiin. Tajusin sen vasta jälkeenpäin.

Milanolaisessa muotitalossa on erikoinen ilmapiiri. Omistajat, Domenico Dolce ja Stefano Gabbana, esiintyvät työntekijöiden kavereina, mutta huonoina päivinä heitä pelätään.

Oikukas omistajapari muuttelee aikatauluja mielensä mukaan ja pitää henkilökunnan varpaillaan. Suunnittelijoilla on urakkapalkka ilman työtunteja.

– Siinä ei pystynyt suunnittelemaan mitään muuta elämää.

Teemu Muurimäen suosikkisuunnittelijat – Phoebe Philo, Riccardi Tisci ja  Haider Ackermann.

Sitten Muurimäki rakastuu. Milanolaisessa baarissa tulee vastaan maailmaa kiertänyt australialainen lumilautailija, joka on elättänyt itsensä tarjoilijana Pohjois-Amerikan hiihtokeskuksissa. Mies on lähtenyt Eurooppaan lomailemaan.

Sitä ennen Dolce & Gabbana on vaihtunut Bottega Veneta -muotimerkkiin, joka kuuluu Guccille, mutta työnteko on ollut myös siellä rankkaa. Muurimäki on saanut Bottega Venetalta työtarjouksen, hän on ottanut sen vastaan, mutta yrityksen vetäjä osoittautuu pian vielä hankalammaksi kuin Dolce & Gabbanan omistajapari. Muurimäki hakee töitä Giorgio Armanilta ja pääsee taloon, mutta itse työ osoittautuu muuksi kuin työhaastatteluissa on luvattu.

Vuoden 2008 talouskriisi iskee muotitaloihin ja Muurimäki joutuu perustelemaan itselleen yhä uudelleen, miksi hän on halunnut vaatesuunnittelijaksi.

– Armanilla oli luovuus nollassa. Olin megaturhautunut.

Muurimäki on jälleen tyytymätön.

– Tuntui, että olin mennyt Milanossa vain ojasta allikkoon.

Teemu Muurimäki.
Milla Vahtila / Yle

Joulu lähestyy ja miesystävä ehdottaa matkaa Australiaan. Uudenvuoden voisi ottaa vastaan Perthissä. Ennen matkalle lähtöä tämä ilmoittaa, ettei aio enää itse palata Milanoon. Mies ei ole oppinut kieltä eikä sopeutunut Italiaan.

Muurimäki on tienristeyksessä. Vastoinkäymisistä huolimatta hän on päässyt tekemään Milanossa suunnittelijana merkittäviä asioita. Muurimäki päättää muuttaa miehen mukana Australiaan.

– Tuntui, että Teemu katoaa lopullisesti, kaksosveli Anssi kertoo.

Australiassa Muurimäen työkokemus Milanon muotitaloista avaa ovet Carla Zampatti -vaatemerkille. Ensimmäisen kerran pitkään aikaan työ maistuu todella hyvälle. Teemu on palkattu vanhemmaksi suunnittelijaksi, joka vastaa koko mallistosta.

– Se oli paras työni koskaan.

Kaikki on vihdoin hyvin. Kunnes miesystävä jättää hänet.

Itsenäisyyspäiväviikolla Teemu Muurimäki istuu kahvilassa Helsingin Katajanokalla ja juo cafè lattea. Hän on pukeutunut yksinkertaisesti ja rennosti. Vaatteet ovat oletettavasti suunnittelijan omasta Formal Friday -mallistosta.

Muurimäen koira nukkuu isäntänsä sylissä, kun tämä keskittyy haastatteluun. Tämän tästä Muurimäki vilkuilee kahvilan ohikulkevia asiakkaita.

Illalla on taas yhden Linnan juhliin valmistuvan iltapuvun sovitukset Sari Hörkön ompelimossa. Hörköstä on tullut Muurimäen yhteistyökumppani ja ystävä, joka ompelee Muurimäen suunnittelemat uniikkiasut. Muurimäki tuo Hörkön ompelimoon maailmalla opittuja taitoja ja näkemystä.

– Teemun kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, kaikki sujuu mutkattomasti, Hörkkö kertoo.

Vielä kolme vuotta sitten Australiassa yksin jäänyt Muurimäki pyöritteli ajatusta lähteä hakemaan uudestaan töitä Milanosta, mutta Suomi vei voiton.

– Ajattelin, että mitä enää saavutan siellä. En ollut onnellinen Milanon muotitaloissa.

Teemu Muurimäki.
Milla Vahtila / Yle