Video: Tornionjoen lohikuolemien syyksi selvisi raju vesihometartunta

Tutkituissa lohissa oli vesihometartunta, mutta sitä ei voida varmaksi sanoa oliko se pääasiallinen kuolinsyy. Kalataudin arvioidaan tappaneen Tornionjoessa jopa tuhansia lohia tänä kesänä.

Kotimaa
Miehen jalat, atrain näkyy kuvassa, atraimessa kiinni kellertynyt kuollut lohi.

Tornion-Muonionjoella paljastuneiden lohien joukkokuoleman syy on raju vesihometartunta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, ovatko kalat kuolleet vesihomeeseen ensijaisesti vai onko se vasta toissijainen joukkokuoleman aiheuttaja.

Tähän tulokseen on päädytty Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa, jossa on tutkittu Tornion-Muonionjoelta lokakuussa saatuja kaloja.

Evirasta ei voida kuitenkaan edelleenkään sanoa varmuudella, onko infektiotauti peittänyt alleen lohien alkuperäisen kuolinsyyn. Erikoistutkija Perttu Koski kertoo, että vesihome on useimmiten toissijainen kuolinsyyn aiheuttaja.

– Tutkitut lohet olivat ympäriinsä vesihomeen peitossa mutta merkkejä esimerkiksi UDN-taudista en ole löytänyt, painottaa Koski.

Koski pitää kuitenkin todennäköisenä, että UDN-tautiakin lohista löytyy.

Kalojen joukkokuolema ei ole normaali

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että Tornion-Muonionjoella oli tuhansia kuolleita lohia. Kymmeniin tuhansiin nouseviin arvioihin tutkimuslaitoksessa ei uskota.

Tilanne on joka tapauksessa poikkeuksellinen.

Tutkitut lohet olivat ympäriinsä vesihomeen peitossa mutta merkkejä esimerkiksi UDN-taudista en ole löytänyt.

Perttu Koski

– Eihän tämä normaalia ole, että kuolleita kaloja on löytynyt näin paljon loppusyksystä, vahvistaa Koski.

Evirassa on käyty läpi 12 kuollutta kalaa, jotka saatiin tutkittavaksi loppusyksystä Tornion-Muonionjoelta.

Olosuhteet suosivat vesihometta

Kosken mukaan luonnonolosuhteet ovat suosineet vesihomeen esiintymistä Tornion-Muonionjoella tänä vuonna. Sienitautia esiiintyy makeissa pintavesissä ja se iskee esimerkiksi kalassa vaurioituneeseen nahkaan.

– Vesihome viihtyy viileässä vedessä, mutta esimerkiksi tämän syksyn kaltaiset lämpimät jaksot ovat sille eduksi, sanoo Koski.

Vesihometta esiintyy välillä laajalti kuten nyt vuodesta 2013 alkaen ja välillä sen esiintyminen vähenee. Kosken mukaan ennen tätä vesihometta on ollut laajasti Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla.

4.12. 12:35 Lisätty Kosken kommentti UDN-tautiin liittyen.