Kuinka aivovuoto hillitään? "Huipputyö olisi ainoa syy palata Suomeen"

Suomea mahdollisesti uhkaava aivovuoto riippuu nyt tehtävästä yhteiskuntapolitiikasta, painottaa väestötieteilijä Ismo Söderling. Googlelta Saksasta työn saanut Marja Hölttä pitää mahdollisesti Suomeen vetävinä tekijöinä hyvää varhaiskasvatusta ja koulutusta.

politiikka
Nainen käyttää läppäriä.
Yle

Muutama vuosi sitten ohjelmistoinsinööri Marja Hölttä kävi miehensä kanssa seuraavan keskustelun:

– Muutetaanko Saksaan tai Sveitsiin, jos saan työpaikan Googlelta?

– Joo.

Lähtö oli spontaani ja nyt yli neljä vuotta Saksassa asuneilla Höltillä ole aikeita palata Suomeen.

– Jos ajattelee henkilökohtaisen onnellisuutensa lisääntyvän siitä, että lähtee, löytää vaikka mielenkiintoisen työn, aika paha silloin on sanoa kenellekään, että jotenkin velvollisuudentunnosta pitäisi jäädä Suomeen, Hölttä aprikoi.

Jos henkilökohtainen onnellisuus lisääntyy, aika paha silloin on sanoa kenellekään, että jotenkin velvollisuudentunnosta pitäisi jäädä Suomeen.

Marja Hölttä

Moni suomalainen ajattelee näin. Ja ainakin sopivan koulutuksen hankkineille ovet ovat avoinna. Vuonna 2014 Suomesta muutti ulkomaille yli 5 360 naista ja 4 650 miestä. Tilastokeskuksen tuoreimmat lukemat ovat viime vuodelta. Tuolloin muuttotappio oli yli 2 150 henkeä eli suomalaisia muutti enemmän ulkomaille kuin heitä palasi ulkomailta Suomeen.

Tappio on kasvanut yli 30 prosenttia verrattaessa vuoteen 2013, jolloin se oli 1 590 ihmistä. Suomen vetovoima on hiipunut myös siinä mielessä, että ulkomaalaisia muuttaa täältä pois entistä enemmän: 2013 muuttajia oli yli 4 230, viime vuonna 5 470.

– Vastaavasti voi kysyä, miksi nuoret muuttavat vaikka Helsinkiin, eivätkä jää perustamaan yrityksiä maaseudulle, Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Hölttä muistuttaa Suomen sisäisen aivovuodon vaikutuksista.

"Suomi pidetään houkuttelevana hyvinvointimallilla"

Uhkaako aivovuoto Suomea tulevaisuudessa? Riippuu nyt tehtävästä yhteiskuntapolitiikasta, kommentoi Siirtolaisuusinstituutin entinen johtaja Ismo Söderling.

– En usko, että aivovuoto uhkaa, koska meillä on toistaiseksi hyvä, kohtuullisen tasa-arvoinen peruskoulujärjestelmä ja yhtenäinen, lähes ilmainen yliopistokoulutus, hän luettelee.

Samoilla linjoilla on Marja Hölttä.

– En osaa kuvitella Suomea, joka ei olisi hyvinvointiyhteiskunta, hän sanoo.
Hän nimeää korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen Suomeen vetäviksi tekijöiksi, jos hän harkitsisi paluumuuttoa.

Nyt Juha Sipilän (kesk.) hallitus on puuttumassa niin lapsiperheiden kuin korkeakoulujen ja sitä myötä tutkijoiden asemaan, minkä on uumoiltu vain kiihdyttävän entisestään aivovuotoa Suomesta ulkomaille. Söderling uskoo, että Suomi pidetään houkuttelevana pohjoismaisella hyvinvointimallilla, josta kannattaisi pitää kiinni tavalla tai toisella.

”Huipputyö olisi ainoa syy palata Suomeen”

Dosentti Ismo Söderling nimeää tuhannen taalan kysymykseksi sen, miten ulkomaille lähtevät saadaan takaisin ja muuttotappio pienenemään.

Vapaan liikkuvuuden Euroopan unionissa muutetaan paljon ja nykymaailmassa arvostetaan kansainvälistä kokemusta. Yksilölle tärkeintä on kenties elämänlaatu.

– Jotenkin elämä on täällä vähemmän tylsää kuin Suomessa, Marja Hölttä kuvailee kokemuksiaan Saksasta.

Jotenkin elämä on Saksassa vähemmän tylsää kuin Suomessa.

Marja Hölttä

Suomen valtiontalouden kannalta on kuitenkin herännyt huoli aivovuodosta ja siitä, että muuttajia pitäisi saada jossain vaiheessa palaamaan kotimaahan. Samaan aikaan asenteet ovat koventuneet ja esimerkiksi monessa monikulttuurisessa perheessä mietitään suomalaista rasismia.

Marja Hölttä näkee jonkinlaisen huipputyön ainoaksi syyksi palata Suomeen. Suomessa asumisessa olisi hänen mielestään toki hyvät puolensa kuten se, että vanhemmat ja appivanhemmat asuisivat lähempänä ja auttaisivat lapsiperheen arjessa.

– Se ei ole kuitenkaan niin iso syy, että muuttaisimme takaisin, hän sanoo.

Söderling puolestaan muistuttaa, että 1800-luvulla Suomi teollistui ja vaurastui kansainvälisen osaamisen ansiosta. Niin metsä-, elintarvike-, kuin laivateollisuuskin polkaistiin käyntiin ulkomailta peräisin olleilla taidoilla, hän luettelee.

– Silloin oltiin avarakatseisia, nyt mennään kyyryyn ja pelätään, että "ne tulee ja jyrää meitin", Söderling vertaa Venäjään kuulunutta Suomen suuriruhtinaskuntaa ja parin vuoden kuluttua itsenäisyyden satavuotisjuhlia viettävää Suomea.