EKP alensi korkoa ja pidensi ostoja – "Ei auta Suomea yhtään"

Euroopan keskuspankki päätti laskea pankkien talletuskorkoaan ja pidentää arvopaperien osto-ohjelmaa. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pettyi: euro vahvistuu ja lainojen korot nousevat.

talous
Puhallettava euro-logo Euroopan keskuspankin edustalla Frankfurtissa. Kuva on otettu tammikuussa 2015.
Puhallettava euro-logo Euroopan keskuspankin edustalla Frankfurtissa, Saksassa. Kuva on otettu tammikuussa 2015.Arne Dedert / EPA

Euroopan keskuspankki päätti laskea pankkien talletuskorkoaan entistä enemmän negatiiviseksi, nykyisestä -0,20 prosentista kymmenyksellä -0.30 prosenttiin. Ohjauskorkonsa EKP pitää nykyisellään 0,05 prosentissa, siis täpärästi plussan puolella. Myös maksuvalmiusluoton korko pysyi nykyisessä 0,30 prosentissa.

Samalla se päätti pidentää arvopaperien osto-ohjelmaansa kestämään aina maaliskuuhun 2017 saakka ja pidempäänkin tarpeen mukaan. Koko pysyi nykyisellään.

Päätökset olivat markkinoiden odotusten mukaisia. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi oli vihjaissut muutoksista jo aiemmin.

Danske bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pettyi, niin kuin markkinat muutenkin. Syy oli se, että päätökset olivat juuri odotusten mukaisia. Olisi pitänyt tehdä enemmän.

– Niin korkopäätökset kuin osto-ohjelman pidennykset ovat elvytysmielessä pettymyksiä. Näin etenkin osto-ohjelma, sillä vaikka sitä pidennettiin, niin sen koko pidetttiin edelleen nykyisessä 60 miljardissa eurossa kuukausittain. Me odotimme, että sitä olisi nostettu aina 75 miljardiin euroon saakka, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäen johtopäätös EKP:n päätöksistä Suomen kannalta onkin selkeä:

– Nämä eivät auta Suomen taloutta yhtään. Euro on näiden päätösten jälkeen vahvistunut, mikä haittaa vientiteollisuutta. Ja korot ovat nousseet, esimerkiksi valtionlainojen korot.

Kuoppamäen mukaan EKP suhtautui talousnäkymiin yllättävän optimistisesti. Se selittää myös varovaiset päätökset: ei tarvitse tehdä enempää, kun euroalueen talous on menossa hyvään suuntaan muutenkin.

Kuoppamäki arvelee, että keskuspankki seurailee päätöstensä vaikutuksia useamman kuukauden kaikessa rauhassa.

– Ehkä keväälllä niitä voidaan tarkastella uudelleen.