Tuore tutkimus paljastaa: ruokohelpi saa entisten turvesoiden päästöt kuriin

Tuore väitöstutkimus paljastaa, että turvetuotantoalueet voidaan muuttaa helposti nykyistä ympäristöystävällisemmiksi. Ruokohelven kasvattaminen hillitsee entisten turvesoiden kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi.

Kotimaa
Kasvavia ruokohelpiä.
Ruokohelpi on heinäkasvi, joka voi kasvaa usean metrin mittaiseksi.YLE

Itä-Suomen yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöstutkimus antaa uutta, merkittävää tietoa kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisestä. Filosofian maisteri Niina Hyvönen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että turvetuotantoalueet voidaan muuttaa ympäristöystävällisemmiksi ruokohelven avulla.

Tutkimuksen mukaan ruokohelpi hillitsee merkittävästi entisen turvetuotantoalueen kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilen ja ravinteiden huuhtoumaa, ja itse asiassa muuttaa alueet kasvihuonekaasulähteistä kasvihuonekaasunieluiksi. Kuivatetut turvemaat ovat yleisesti ongelmallisia korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi, vaikka turvetuotantoalue ennallistettaisiin.

– Vaikka alue metsitetään, se päästää edelleen hiiltä ilmakehään. Ruokohelvellä turvetuotantoalueen voi muuttaa jälleen hiiltä sitovaksi alueeksi. Nykyisten turvetuotantoalueiden hiilenvaluntaa voitaisiin vähentää niin, että laitetaan ruokohelveä kasvamaan alueelle, kertoo Niina Hyvönen.

Kostea maaperä sitoo hiiltä parhaiten

Tutkimuksen mukaan ruokohelpi muuttaa alueita niin, että kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaisemmat kuin maatalousmailla yleensä. Lisäksi hiilen ja ravinteiden valunta ruokohelpiviljelmältä oli alhaisempi kuin turvetuotantoalueilta tai maatalousmailta keskimäärin.

Myös säätilalla on merkitystä siihen, miten paljon ruokohelpi pystyy sitomaan hiiltä. Tutkimuksessa selvitettiin säätekijöiden ja pohjaveden korkeuden merkitystä ruokohelpiviljelmän kykyyn sitoa hiilidioksidia ja tuottaa biomassaa, sekä sitä kuinka voimakkaiden kasvihuonekaasujen metaanin ja dityppioksidin päästöt muuttuvat vedenpinnan vaihtelun myötä.

Tulosten mukaan sateisina kesinä hiiltä sitoutui maaperään huomattavasti enemmän kuin kuivina kesinä. Kuivempanakin kautena olosuhteiden muutoksilla voidaan vaikuttaa hiilidioksidin sitoutumiseen.

– Ruokohelpi viihtyy paremmin kosteissa olosuhteissa ja kuivina kesinä jatkoimme tutkimusta siten, että tukimme kuivatusojat ja siten nostettiin pohjavettä. Se sai kasvin sitomaan hiiltä paremmin, kertoo Hyvönen.

Tutkimuksen mukaan ruokohelpi sopii bioenergian lisäksi myös biokaasun ja bioetanolin tuotantoon.

Ruokohelpi avuksi myös maatalousmaille?

Ruokohelpin tutkimusta jatketaan vielä. Seuraavaksi selvitetään, miten ruokohelpi käyttäytyy mineraalimaalla verrattuna muihin maatalousmaihin. Entisillä turvetuotantoalueilla esimerkiksi dityppioksidipäästöt ovat vain kymmenesosa siitä, mitä maatalousmailla.

– Toisessa tutkimuksessa selvitetään saadaanko myös mineraalimailla yhtä hyvä hiilen sidonta ja sitä kautta vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä, Hyvönen kertoo.

Ruokohelpi on monivuotinen bioenergiakasvi, joka viihtyy humusrikkaalla maaperällä. Kasvi sopeutuu hyvin myös pohjoismaisiin olosuhteisiin ja sitä voi viljellä myös esimerkiksi tulva-alueilla. Ruokohelpi puidaan keväällä. Vaikka kasvi on hyvä kasvihuonekaasupäästöjen hillitsijä, se ei ole erityisen hyvä bioenergian tuottaja.

– Ruokohelvellä on ollut jonkin verran poltto-ongelmia polttolaitoksissa, minkä vuoksi esimerkiksi Vapo on purkanut aiemmin käytössä olleet sopimukset.

Suomen soista yli 60 prosenttia on kuivatettu metsätaloutta ja turpeentuotantoa varten. Yhdeltä alueelta voi ottaa vain rajallisen määrän turvetta, jonka jälkeen alue voidaan joko metsittää, muuttaa lintujärveksi tai käyttää maataloudessa.

Väitöskirjan kokeellinen työ tehtiin Joensuun Tuupovaarassa Itä-Suomessa vuosina 2004–2011. Mitattavia kasvihuonekaasuja olivat hiilidioksidi, dityppioksidi (eli ilokaasu) ja metaani. Kasvihuonekaasuvirrat määritettiin viljelysaroilta, kuivatusojista ja yhä käytössä olevalta turvetuotantoalueelta. Lisäksi mitattiin ruokohelpiviljelmän hiilen ja ravinteiden valunta.