Vapaaehtoistyö takkuaa Luonan vastaanottokeskuksessa – lääkäreiden ja kielenopettajien apu ei kelpaa

Vapaaehtoistyöntekijät ovat hämmentyneitä saamastaan kohtelusta Luonan Espoossa ylläpitämässä Siikajärven vastaanottokeskuksessa. Ensin vaatteita kerättiin yhteistyössä, mutta sitten Luona laittoi toiminnalle stopin. Edes ammattitaitoisia kielen opettajia ja lääkäreitä ei ole päästetty Luonan vastaanottokeskuksiin auttamaan turvapaikanhakijoita.

Kotimaa
Turvapaikanhakijaperhe.
Heli Mälkiä / Yle

Kun Luona perusti vastaanottokeskuksen lokakuun alussa Espoon Siikajärvelle, auttamishalu heräsi monissa ihmisissä. Vapaaehtoiset perustivat vastaanottokeskuksen kanssa Facebook-ryhmän, jonka kautta vaatekeräystä organisoitiin.

– Monet paikalliset myös lahjoittivat vaatteitaan ja niitä kertyi kassikaupalla, kertoo keräystä vapaaehtoisena hoitanut Anni Poutiainen.

Lokakuun loppupuolella Poutiainen ystävineen koki ikävän yllätyksen, kun Luonalta ilmoitettiin, että Facebook-sivu suljetaan, koska se ei ole yhtiön linjan mukainen.

– Meille ei koskaan oikein selvinnyt, mikä ongelma sivussa oli. Halusimme kuitenkin edelleen auttaa, ja perustimme itse uuden Facebook-ryhmän, jonka kautta toimintaa jatkettiin. Ensin pääsimmekin keskukseen lajittelemaan vaatteita, mutta sitten sillekin laitettiin stoppi, Poutiainen sanoo.

Luona Oy:n toimitusjohtajan Milja Saksin mukaan vastaanottokeskuksissa tarvitaan lahjoituksia ja vapaaehtoistyötä, mutta tarjouksia tulee niin paljon, että yhteydenotot kuormittavat jo liikaa keskusten työntekijöitä. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi on keskitetty yksittäisistä keskuksista yhtiön tasolle, jotta keskusten ohjaajat voivat keskittyä turvapaikanhakijoihin.

– Yhtiötasolla teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa. Lisäksi jokaisessa keskuksessa on vastuutettu yksi henkilö, joka vastaa vapaaehtoistoiminnasta paikallisella tasolla, Saksi sanoo.

Poutiaisen mukaan vapaaehtoisryhmään yhteydessä olleet työntekijät kuitenkin vaihtuivat, eivätkä nämä aina olleet tietoisia siitä, mitä vapaaehtoisten kanssa oli aiemmin keskusteltu. Usein viesteihin ei myöskään vastattu.

Kielen opettajat eivät saaneet apuaan perille

Samanlaisia kokemuksia on myös Opettajat ilman rajoja -järjestön edustajilla, jotka tarjosivat suomen kielen opetusta Siikajärven vastaanottokeskukselle.

– Ensin meidät otettiin myönteisesti vastaan, mutta homma tyssäsi ensitapaamisen jälkeen, kun sähköpostiviesteihini ja puheluihini ei koskaan vastattu, sanoo espoolaisessa koulussa opettajana työskentelevä Ville Stambej.

Luonan toimitusjohtaja Saksi ei ole tietoinen yksittäisestä tapauksesta. Saksin mukaan yhtiön vastaanottokeskuksissa on sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten järjestämää kotiuttavaa ja vapaa-ajan toimintaa urheilusta kielen opetukseen. Hänellä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, missä määrin yksittäisissä keskuksissa toimintaa juuri nyt järjestetään.

"Äidit joutuivat jäämään kielikurssilta pois"

Siikajärven keskuksessa vapaaehtoisena suomen kielen opettajana toimivalla Seija Lainelalla sen sijaan on asiasta käsitys. Hänen tietoonsa ei ole tullut, että yli kolmen sadan asukkaan keskuksessa olisi ketään muuta kielen opettajaa.

Lainela pitää kahdesti viikossa 1,5 tunnin pituisen oppituokion turvapaikanhakijoille. Hän on yrittänyt kysellä, onko keskuksessa muita opettajia, jotta voisi tehdä yhteistyötä näiden kanssa, mutta sellaisia ei ole löytynyt. Lainela itse ei ole ammattiopettaja vaan eläkkeelle jäänyt ekonomisti.

Aluksi Lainelan kielikurssilla oli noin kuusikymmentä opiskelijaa, mutta vähitellen ryhmä pieneni puoleen, koska eritasoisten ihmisten opettaminen samassa ryhmässä oli mahdotonta.

– Kaikki olivat hyvin innokkaita, mutta kun osa oli yliopistossa opiskelleita ja toiset eivät osanneet edes länsimaisia kirjaimia, niin ongelmana oli, että keitä me oikein opetamme? Äidit joutuivat jäämään kielikurssilta pois, koska lapset häiritsivät opetusta, eikä heille ollut hoitajaa. Oli tarkoitus, että tulee uusia opettajia ja ryhmää voidaan jakaa, mutta ei heitä ole näkynyt, Lainela sanoo.

SPR:n hygieniapakkauksia ei voitu toimittaa

Vastausta ei kuulunut myöskään SPR:n Tapiolan osaston edustajalle, joka tarjosi järjestön keräämiä hygieniapaketteja Siikajärven vastaanottokeskukselle. Paketit sisältävät muun muassa terveyssiteitä ja parranajovälineitä.

Paketit olisi toimitettu Siikajärven vastaanottokeskukseen, jos sieltä olisi saatu tieto, millainen määrä niitä tarvitaan.

SPR:n edustaja oli myös kuullut keskuksen asukkailta, että keskuksessa olisi tarvetta äidinmaidon korvikkeelle. Hän tarjosi henkilökunnalle apuaan korvikkeen hankinnassa, mutta ei koskaan saanut vastausta.

Vapaaehtoisia lääkäreitä ei otettu vastaan

Myös vapaaehtoistyötä tekevät lääkärit ovat ryhmittyneet Facebookissa ja tarjonneet apuaan eri toimijoiden vastaanottokeskuksiin, mutta Luonan keskuksissa lääkäreitä ei ole otettu vastaan.

Toimitusjohtaja Saksin mukaan yhtiö noudattaa Maahanmuuttoviraston kanssa sovittua mallia terveyspalveluissa. Yhtiön vastaanottokeskuksissa on terveydenhoitajatasoiset palvelut, ja lääkäripalvelut hankitaan Migrin Luonalle osoittamilta sopimuskumppaneita eli Terveystalosta tai Lääkärikeskus Aavasta.

Migrin mallista huolimatta vapaaehtoisten lääkärien apu on kelvannut SPR:n vastaanottokeskuksissa, kertoo vapaaehtoistyötä tekevä anestesiologian erikoistuva lääkäri Anna Meuronen.

– Emme korvaa Migrin sopimuskumppaneiden palveluita vaan täydennämme sellaisia aukkoja, joita ei ole edes osattu huomioida suunnittelussa. Ihmisten virta on ollut niin massiivista, että ei siihen mitkään resurssit riitä. Alkuvaihe oli täysin kaoottista ennen kuin homma saatiin toimimaan. Pelkästään potilaiden saaminen Aavaan ja Terveystaloon on välillä hankalaa, koska tarvitaan aina joku saattamaan.

Luona toivoo yhteistyötä seurakunnilta

Luona etsii parhaillaan järjestöjä ja yhteisöjä koordinoimaan vapaaehtoistyötä. Saksin mukaan Espoossa on keskusteltu yhteistyöstä muun muassa paikallisten seurakuntien kanssa.

– En tiedä, missä vaiheessa keskustelut seurakuntien kanssa ovat meneillään, mutta toivon, että yhteistyö saadaan käyntiin.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan paikallinen seurakunta on jo jonkin aikaa yrittänyt saada yhteistyötä Siikajärven vastaanottokeskuksen kanssa käyntiin, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja.

Myös vaatteita kerännyt Poutiainen käy paikallisen seurakunnan perhekerhossa. Kerho oli kutsunut Siikajärven vastaanottokeskuksen perheitä tapaamiseen, mutta keskuksen henkilökunta oli unohtanut välittää kutsun.

– Siellä odotettiin kymmeniä ihmisiä perhekerhoon ja oli hankittu tarjottavat, mutta kukaan ei tullut, kun informaatio ei mennyt ajoissa eteenpäin, Poutiainen sanoo.

Vapaaehtoistyötä halutaan SPR:n kautta

Saksin mukaan Siikajärven vastaanottokeskukseen on tullut vapaaehtoisia muun mussa Keski-Espoon SPR:n kautta.

– Meille on tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa tehdään sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat sen alan ammattilaisia. Myös Espoossa tehdään yhteistyötä SPR:n kanssa, jolla on pitkät perinteet vapaaehtoistoiminnasta. SPR kouluttaa vapaaehtoisia, ja heillä on työkalut ja mallit vapaaehtoisten tukemiseen. Olemme ohjanneet vapaaehtoisia olemaan yhteydessä SPR:ään.

SPR:n paikallisten piirien edustajien mukaan on mahdollista, että jotkut yksittäiset jäsenet ovat käyneet Siikajärven vastaanottokeskuksessa oma-aloitteisesti, mutta mitään järjestelmällistä yhteistyötä ei ole vielä ollut.

Luona on kuitenkin mukana Espoon kaupungin ohjausryhmässä, joka organisoi ja kehittää vapaaehtoistoimintaa järjestöjen ja seurakuntien kanssa.