yle.fi-etusivu

"Suomessa ei ymmärretty avautuvien luukkujen ideaa vielä 40-luvulla" – adventtikalenterin historia yltää pitkälle

Adventtikalenterin rantautuessa Suomeen siitä ei tullut heti hittiä. Nykyisin kalenterin luukusta paljastuu suklaata, karkkia ja leluja. Jos yllätysarvosta ei välitä, voi vanhan kuvakalenterin kierrättää.

Kotimaa
Joulukalenteri
Heli Kaski / Yle

Ensimmäisen joulukalenterin eli adventtikalenterin toivat Suomeen partiolaiset vuonna 1947. Aluksi kalenteri ei juuri kiinnostanut, mutta suosio on kasvanut vuosien varrella, kertoo Suomen Partiolaisten yhteyskoordinaattori Laura Malinen.

– Silloin alkuaikoina kalenteri ei ollut samanlainen hitti kuin nykyisin. Suomessa ei ymmärretty avautuvien luukkujen ideaa vielä 1940-luvulla, Malinen naurahtaa.

– Nyt ja uskon, että myös tulevaisuudessa näkyy selkeästi, miten rakas perinne kalenteri on partiolaisille ja suomalaisille.

Partiolaisille adventtikalenteri on perinteinen. Sillä hankitaan varoja ja ylläpidetään jouluun virittäytymistä vuosittain. Tänä vuonna kalenteri on ollut myynnissä ensimmäistä kertaa myös Internetissä.

– Sitä on myyty ulkomaille, siellä asuville suomalaisille. Monelle se on lapsuusmuisto, Malinen sanoo.

Kuvista suklaaseen, suklaasta leluihin

Joulukalenterin merkitys suomalaisille on selkeä eikä se ole muuttunut, sanoo Suomen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

– Itse joulu tuntuu monesta melko lyhyeltä, joten odotus saa kestää kauemmin.

Kuvitukset ovat olleet läpi historian tärkeä osa joulukalenteria.

– Kalentereissa on ollut hyvin loisteliaita, albumimaisia aiheita. Keski-Euroopan perinteessä ne ovat olleet myös aikuisille suunnattuja. Kuten joulukorteissa, myös kalentereissa on ollut hyvin hartaita, uskonnollisia aiheita tai sitten tonttumaailmaa, johon liittyy agraarikulttuuri. On navettaa, tallia, rekiä ja tontturekvisiittaa, Nirkko jatkaa.

Saattaahan siellä olla suklaakalenteri rinnalla, ei se adventtikalenteria huononna.

Laura Malinen

Jossain vaiheessa luukkujen takaa alkoi ilmestyä myös suklaata, karkkia ja jopa leluja.

– Kalenteri saikin näin syvyyttä, se on hauska, aika varhainen 3D. Itse muistan, että teimme tikkuaskeista laatikkotorneja, joista löytyi yllätyksiä. Niitä tehtiin jo 60-luvulla, Nirkko naurahtaa.

Joulukalenterien muutos ei jää vielä siihen, arkistotutkija Juha Nirkko sanoo. Nykyisin myös lemmikit saavat osansa joulun odotuksesta.

– Kaipa nämä suklaakalenterit ovat tulleet jäädäkseen. Lemmikitkin saavat makupalan joka päivä.

Suomen Partiolaisten Laura Malinen uskoo, että kuvakalenterit, kuten partiolaisten adventtikalenteri säilyttää asemansa, vaikka tarjolla olisi herkkuyllätyksiä sisältäviä kalentereita mielin määrin.

– Uskon, että suomalaiset haluavat tukea nuorisotyötä. Se on iso asia. Vanhemmat kokevat sen tärkeäksi. Saattaahan siellä olla suklaakalenteri rinnalla, ei se adventtikalenteria huononna.

Kalenterin voi myös kierrättää

Adventti on kirkkovuoden alku. Partiolaisten kalenteri alkaakin ensimmäisestä adventista, minkä vuoksi luukkujen määrä vaihtelee vuosittain.

– Se on vuoden alku, koska kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista. Ei pelkästään joulun odotus, Suomen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko sanoo.

Kalenterin sisältö vaihtelee, mikä on Nirkon mukaan hyvä yllätysarvon kannalta.

Itse muistan, että teimme tikkuaskeista laatikkotorneja, joista löytyi yllätyksiä. Niitä tehtiin jo 60-luvulla.

Juha Nirkko

– Itse ihmettelin pienenä poikana, miksi kuudentena päivänä tulee jo joulupukki. Joissakin kalentereissa oli joulupukki kuudentena päivänä, toisissa oli Suomen lippu. En silloin tiennyt Pyhän Nikolauksen päivästä, Nirkko sanoo ja toteaa, että kalentereissa näkyvät kulttuurihistorialliset asiat kuten Lucian päivä.

Yllätysarvosta kertoo aamuinen jännitys. Mitähän luukusta tulee?

– Uudessa kalenterissa on yllätysarvo. Voihan tässä ruveta vanhaksi jääräksi ja muistuttaa, että me kierrätimme vanhaa kalenteria. Survottiin luukut kiinni ja laitettiin painumaan vuodeksi. Se otettiin uudelleen käyttöön, mutta ne luukut läpsähtelivät itsekseen auki, jopa murtuivat ja irtosivat. Myös kalenteria voi kierrättää, ei sitä tarvitse pois heittää, Nirkko vinkkaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä