Vitele, Laatokan Karjala. Laatokan koillisrannalla oli pataljoona suomalaissotilaita, 750 miestä. Joukossa 19-vuotias Mark Salo. Kehnosti varustettu pataljoona koostui lähinnä nuorista miehistä.
He vartioivat rantaa, rakensivat suolle kapulasiltaa ja pitivät vankileiriä Vitelenjoen rannalla. Suomalaisten pääjoukon asemat olivat Syvärijoella asti Itä-Karjalassa.
– Syvärin ja Viteleen väliin jäi paljon siviilejä. Vangit olivat vissiin Venäjä-mielisiä. Nuoremmat piti pidättää, jotteivät tekisi vahinkoa, Mark selittää.
Vihollinen nousee maihin
Laatokalla oli Venäjän sotalaivoja. Eräänä päivänä viholliset nousivat maihin ja levittäytyivät rannalle tulittamaan.
– Kohtasimme heidät ensimmäisinä, eikä meillä ollut edes kranaatinheittimiä, Mark parahtaa.
Heillä oli vain yksi tykki.
– Ammuimme sillä muutaman kerran. Kun ryssä huomasi, mistä ammuttiin, laivasta alkoi sataa kranaatteja, Mark muistelee.
Puolustusta poterossa
Suomalaiset kaivoivat poterot ja naamioivat ne sammalilla. Mark tähtäsi venäläisiä yksi kerrallaan.
– Kun ammuin miestä, matalaksi meni eikä noussut. Ei siinä kerennyt laskemaan kun seuraavaa vaan, Mark selittää.
Hän vietti kuopassa viikon ja nukkui kun voi. Tavoitteena oli pitää Vitele siihen saakka, kunnes Syvärin joukot ehtisivät apuun. Mutta venäläisiä tuli aina vain lisää. He moukaroivat suomalaisia mereltä ja ilmasta.
– Niillä oli amerikkalaisia lentokoneita ihan rajattomasti. Niistä pudotettiin 20 kilon pommeja ja tulitettiin konekivääreillä. Ainoa keinomme vastata tuleen oli ampua kiväärillä, Mark hymähtää.
Se poika oli Suistamolta
Kerran ilmahyökkäys yllätti sotilaan.
– Menin kuoppaan. Pommit räjähtivät vieressä. Ilmanpaine vei kuulon. Koneiden häivyttyä menin katsomaan hevosia. Ne hirnuivat ja nousivat kahdelle jalalle. Pahasti haavoittuneet piti ampua, Mark harmittelee.
Kaikki eivät koskaan palanneet Vitelestä.
– Se oli Suistamolta se poika. Kranaatinsirpale tappoi hänet. Lääkintämiehet veivät hänet pois, Mark sanoo hiljaa.
Syvärin joukkojen saavuttua nuoret passitettiin Pitkärantaan, jonne rintama asettui. Tuli rauha. Mark ei enää osallistunut Lapin sotaan, vaan lastasi laivoja Oulun satamassa.
Tarkoitus vain käydä Amerikassa
Vuonna 1949 Mark ja Jan-veli muuttivat Yhdysvaltoihin.
– Tarkoituksena oli vain käydä ja palata Helsingin olympialaisiin, Mark paljastaa.
Vaan hänet värvättiin Korean sotaan. Se kului armeijan varaston kirjanpitäjänä Japanissa. Salo avioitui Oulusta kotoisin olevan Eeva-Liisa Karppisen kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Mies opiskeli kirjanpitäjäksi ja sai paikan elokuvastudio Paramountin tilitoimistosta.
Sophia Loren puhui Italiasta
– Aina kun oli aikaa, menin katsomaan filmauksia. Kohtasin kerran Sopia Lorenin. Hän puhui kotimaastaan Italiasta ja minä Suomesta, mies hymyilee.
Salon viimeinen työpaikka oli Los Angeles Timesin kirjapaino. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1990. Pari kävi pitkään kotimaassa joka toinen vuosi. Hänen mietteensä nyky-Suomesta:
– Onhan Suomi edistynyt. Ihmetellä vaan saa, että se on itsenäisenä pysynyt, Mark päättää.
Tomi Hinkkanen
Los Angeles
