1. yle.fi
  2. Uutiset

Joka vieraalla on vastuu juhlatunnelmasta – etikettimokista ei pidä huomautella

Toisen ihmisen kuunteleminen ja hänestä kiinnostuminen on rakennusaine juhlatunnelman kohottamiseen. Imagokouluttaja neuvoo ujoa juhlijaa aloittamaan small talkin tekemällä kysymyksiä toisille juhlijoille. Juhlatunnelma lähtee siitä, että jaksaa jutella jonkun toisenkin ihmisen kanssa kuin oman puolisonsa.

Kotimaan uutiset
Kuvitus huppariin pukeutuneesta teinistä juhlavieraana.
Yle Uutisgrafiikka

On sellaisia juhlia, joista väki ei millään malttaisi lähteä kotiin. Vielä eteisessäkin vieraat jäävät ulkovaatteet päällä keskustelemaan jostakin kesken jääneestä jutusta. Tiedämme myös sellaisia kekkereitä, joiden vieraat vilkuilevat tämän tästä kelloaan ja miettivät, mikä olisi helpoin tapa hävitä paikalta.

Hämeenlinnalainen imogokouluttaja Isa Karlsson (siirryt toiseen palveluun) tietää, että huolellisista ennakkojärjestelyistä ja isäntäväen vaivannäöstä huolimatta vieraat ovat tärkein tekijä juhlatunnelman kohottamisessa.

– Jokaisella vieraalla on vastuu juhlista ja heillä on vastuu myös seurustella ihmisten kanssa, jakaa tunnelmaa ja antaa tunnelman kohotuksella kiitoksensa ihmisille, jotka ovat järjestäneet juhlat. Juhla ei tule, jos juhlijat ja vieraat ovat huonolla tuulella. Tätä harvoin nostetaan esille, sanoo Isa Karlsson topakasti.

Kysymällä kohti keskustelua

Mitä jos juhliminen jännittää? Ihminen karttaa kaikenlaisia pirskeitä, koska meno juhlissa muuttuu tuttujenkin kesken aina kankeaksi pönötykseksi. Vieraiden ihmisten kanssataas ei ikinä tiedä, mitä jutella. Ajatuskin small talkin puhumisesta hirvittää.

Imagokouluttaja Isa Karlsson hymyilee Verkatehtaalla.
Juhla ei tule, jos juhlijat ja vieraat ovat huonolla tuulella. Tätä harvoin nostetaan esille, sanoo Isa Karlsson.Tiina Kokko / Yle

Juhlijan vastuu ei Isa Karlssonin mielestä tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi pirskeissä ruveta puheliaammaksi kuin oikeasti on tai käyttäytyä oman luonteensa vastaisesti. Isa Karlsson opastaa araksi itsensä tuntevaa juhlijaa aloittamaan keskustelun tekemällä kysymyksiä keskustelukumppaneille.

– Vinkkinä aina annan sen, että jos on kauhean ujo ja kauheasti jännittää tilannetta, niin kysyy, että kuule, mitä ajattelit tehdä jouluna tai mitä teet kesälomalla. Ihminen alkaa kertoa ja sinulle jää sitten enää rooli, että ystävällisesti hymyillen nyökyttelet ja ajattelet, että mun ei tarvitse sanoa mitään, neuvoo Isa Karlsson.

Isa Karlsson uskoo, että jossain vaiheessa kysymyksiä esittäen löytyy molempia jollakin tasolla kiinnostava aihe. Näin vetäytyväkin ihminen saattaa nauttia juhlissa keskustelusta, jos jutteleminen on luonnollista ja itseä kiinnostavaa.

Jokainen haluaa olla joskus prinssi tai prinsessa

Isa Karlssonia kutsutaan myös hämeenlinnalaisen prinssi- ja prinsessakoulun rehtoriksi. Leikkimielisillä lasten kuninkaallisen käytöksen tunneilla pohditaan hovikumarrusten- ja niiausten lisäksi myös toisen huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Toisen hyvä kohtelu on kaiken a ja o.

Ruusu ja kuohuviinimaljoja
Yle

Karlsson myöntää, että aikuinenkin hakee juhlahumuun osallistuessaan jonkinasteista kevyttä kuninkaallisuutta. Siihen liittyy, että juhlan ruoan ja juoman toivotaan olevan jotenkin erityisiä. Usein juhlatunnelmaa nostetaan myös pukeutumisella.

– Jokainen kokee prinssinä ja prinsessana olemisen eri tavalla, mutta me kaikki haluamme jonkinlaista huomiota ja hyväksyntää. Se, että osaamme pukeutua ja käyttäytyä, on sitä prinsessana ja prinssinä olemista. Haluamme olla juhlissa ja nauttia juhlan tunnelmasta, ja myös itse antaa oman osuutemme siihen, että tunnelma syntyy, summaa Isa Karlsson.

Etiketin noudattaminen ei tarkoita toisen nolaamista

Etiketistä puhuttaessa juututaan usein keskusteluun siitä, mitä lusikkaa tai haarukkaa pitää juhlapöydässä ruokaillessa käyttää. Imagokouluttaja Isa Karlssonin mielestä silloin ollaan väärillä urilla. Ei ole hyvätapaista huomautella pöytäkumppanin aterimien käytöstä.

On todella huonotapaista mennä siinä oikomaan ihmistä, joka on parhaansa yrittänyt.

Isa Karlsson

– Jos puhutaan tavallisesta juhlatilanteesta, niin kyllä hyvät tavat tarkoittavat, että huomioidaan toiset niin, että saadaan aikaiseksi se tunnelma. Jos ruvetaan kyttäämään sitä, että kuka syö tai juo tai tekee jotain eri tavalla, niin silloin mennään vähän pieleen. Protokolla on erikseen ja virallinen etiketti joissain tilanteissa, selittää tapakouluttaja.

Karlsson kiertää yrityksissä puhumassa hyvistä tavoista ja tietää, että joskus ennen edustustilaisuuksia etukäteiskoulutukselle voi olla tarvetta.

– Etukäteen voi työntekijää vähän kouluttaa, mutta ei koskaan siinä tilanteessa. Ei koskaan pöydässä, ei koskaan tilaisuudessa mennä sanomaan, että olet pukeutunut väärin. On todella huonotapaista mennä siinä oikomaan ihmistä, joka on parhaansa yrittänyt, ohjaa Isa Karlsson.

Tapakouluttaja valaisee, että etikettiohjeiden tarkoitus ei ole jäykistää juhlatilannetta tai pelotella juhlijoita.

– Mikään etiketti ei aja sitä, että ihmiset kokisivat olonsa epämiellyttäväksi. Etiketin ratkaisu on nimenomaan se, että käyttäydytään suurin piirtein samalla tavalla, jotta kaikilla olisi mukavaa.

Lue seuraavaksi