18 miljoonan euron monitoimihalli puhuttaa Mikkelissä – hankintapäätöksestä kirjavaa jälkipyykkiä

Mikkeli areenan pöydälle jättämisen puolesta äänestäneet kaupunginvaltuutetut sanovat hankkeen valmistelun olleen epäuskottavaa ja uskovat, että areenan rakentaminen käy kaupungille arvioitua kalliimmaksi. Hanketta puoltaneet uskovat areenan tuovan elinvoimaisuutta alueelle ja helpottavan urheiluseurojen elämää.

kuntapolitiikka
Havainnekuva Mikkeli areenasta
Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Mikkelin kaupungin päätös osallistua kuudella miljoonalla eurolla monitoimihallin rakentamiseen herättää edelleen keskustelua. Puhetta piisaa esimerkiksi päätöksen vaikutuksista kaupungin talouteen sekä siitä, oliko valmistelu luotettavaa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuun alkupuolella asiasta päätettiin pitkän keskustelun jälkeen äänestyksellä. 38 valtuutettua äänesti hankkeen puolesta, ja näin nuija kajahti pöytään sinetöiden kaupungin päätöksen lähteä Areenan toimintaan mukaan.

21 valtuutettua asettui Markku Aholaisen (sd.) vastaesityksen taakse. Vastaesityksen kannalla oli valtuutettuja kaikista puoleista eli vihreistä, SDP:stä, keskustasta sekä myös yksi valtuutettu kristillisdemokraateista sekä yksi kokoomuksesta.

Suunnitelma areenan sisätiloista
Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Aholainen esitti, että asia jätettäisiin pöydälle.

– Epäilin vahvasti niitä talouslaskelmia, mitä siellä esitettiin. Vaikeus päätöksenteossa oli juuri siinä, kun tässä ei ole kerrottu niitä vaikutuksia, mitä investoinnin myötä tulee. Tämä tekee hankkeesta arveluttavan tällaisten leikkausten aikakaudella. Kannattaisin tällaisen hankkeen rakentamista, jos siihen paneuduttaisiin pidemmän aikaa, Aholainen sanoo.

Valmistelu mietityttää osaa valtuutetuista

Hankkeen valmistelu on herättänyt kritiikkiä joidenkin valtuutettujen keskuudessa.

– Yllätti se, kuinka vähän siinä oli huomioitu paikallisia urheiluseuroja, jotka kuitenkin ovat liikuntapaikan käyttäjiä. Olisi kaivattu selvityksiä siitä, kuinka valmiita urheiluseurat ovat Areenan käyttäjiksi ja maksajiksi, Aholainen pohtii.

Kaupunginvaltuusto oli asettanut investoinnille vuonna 2014 ehdoksi, että esimerkiksi juuri käyttäjistä ja kustannuksista pitää tehdä luotettava selvitys. Tätä selvitystä on tehnyt Mikkelin ammattikorkeakoulu. Liiketoimintasuunnitelmaan on linjattu, että urheiluseurat ja harrastusjärjestöt ovat areenan keskeinen asiakasryhmä. Suunnitelmaan on mainittu esimerkiksi viisi keskeistä urheiluseuraa areenan käytön kannalta. Yle Etelä-Savon tekemä soittorinki seuroihin kuitenkin paljasti, että näistä kolmeen ei ollut otettu yhteyttä.

Ammattikorkeakoulu pitää valmisteluaan kuitenkin perusteellisena.

Selvitys Mikkeli areenasta
Yle/Timo Ikonen

– Kaiken kaikkiaan tätä hanketta on punnittu ja tarkasteltu monissa elimissä jo neljän vuoden ajan. Olemme toimineet niin hyvin kuin mahdollista, ammattikorkeakoulun ja Areena Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jyrki Koivikko sanoo.

Nouseeko kaupungin veroprosentti vai päinvastoin?

Näkemykset Areenan vaikutuksista kaupungin taloudelle vaihtelevat.

Areenan investoinnin hintalappu on tällä hetkellä 18 miljoonaa euroa. Mikkelin ammattikorkeakoulu laittaa Areenaan viisi miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupunki kolme miljoonaa euroa vuonna 2017. Siitä eteenpäin kaupunki ostaa vuosittain osakkeita 200 000 eurolla ja käyttää hallia 300 000 eurolla. Kaupunki siirtyy areenan pääomistajaksi 15 vuoden kuluttua. Suomen Nuoriso-opisto sijoittaa areenaan 500 000 euroa. Areena hakee myös erilaisia tukia. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee liikuntapaikan perustamistukena hanketta 750 000 eurolla. Lisäksi käytetään lainarahaa.

Hanketta vastustaneet sanovat, että kaupungilla ei olisi ollut tähän varaa. Osa hankkeen pöydälle jättämisen puolesta äänestäneet kuten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) epäilee, että kaupungin veroprosentti nousee investoinnin takia.

Hankkeen puolesta äänestäneet puolestaan uskovat hankkeen tuovan elinvoimaa alueelle. Esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.) sanoo, että kaupungin käyttötalous kestää hyvin jätti-investoinnin.

– Kaupungilla on ollut liikuntapaikan tarve. Ja tässähän poistuu muita liikuntatiloja ja tämä tulee tilalle. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käyttää tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa euroa liikuntatiloihin ja Areenan käyttökustannukset sisältyvät tuohon summaan, Kuikka sanoo.

Kuikka ei usko, että areena vaikuttaa veroprosenttiin.

– Ei tämän takia nouse, mehän päinvastoin toivomme, että saisimme tästä veroeuroja lisää, Kuikka linjaa.

Mikkelin kaupunginvaltuuston päätös areenan rakentamisesta on kaikille nähtävillä vielä ensi viikkoon.