Rotuoppia ja niittyleinikkejä – Viehättävien koulutaulujen taustalla on karu maailmankuva

Vanhojen opetustaulujen välittämät mielikuvat törmäävät nykykatsojan arvomaailmaan. Nykyään keräilijöiden suosiossa olevat taulut tarjosivat aikanaan kapean ikkunan vieraisiin kulttuureihin. Vanhentuneet opetustaulut muokkasivat suomalaisten kuvaa todellisuudesta useita vuosikymmeniä.

kuvataide
koulutaulu kolibreista
Työväenmuseo Werstas

Opetustaulut olivat 1900-luvun puoliväliin saakka suomalaiselle kansakoululapselle lähestulkoon ainoa kosketus vieraisiin kulttuureihin.

Sata vuotta sitten, aikana ennen televisiota, rengasmatkoja ja internetiä, oppikirjoissa oli hyvin vähän kuvia. Kuva maailmasta jäi monelle hyvin kapeaksi. Luokkien edessä roikkuvilla opetustauluilla olikin suuri merkitys sille, millaisena muu maailma näyttäytyi suomalaislapsille.

Esimerkiksi siirtomaa-aika heijasteli koulutauluissa esimerkiksi rotuoppina ja näkemyksenä valkoisten ihmisten paremmuudesta.

Koulutaulu esittää tupakkaplantaasia
Tupakka, sarjasta ulkomaisia viljelykasveja. Saksalainen opetustaulu, 1900.Työväenmuseo Werstas

Kuvat muokkasivat tehokkaasti mielikuvia myös siitä, kuinka eri puolilla Suomea elettiin.

Taulut tehtiin pääosin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, ja niistä otettiin vuosikymmenten aikana useita painoksia.

Opetustauluja ei silti juuri päivitetty. 1900-luvun alun mielikuvat rakensivat oppilaiden maailmankuvaa myös vielä yli 50 vuotta myöhemmin, vaikka ne eivät enää vastanneet todellisuutta.

– Esimerkiksi lappilainen elämäntapa näyttäytyy opetustauluissa neljäntuulen hattuina ja kotaelämänä, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala Työväenmuseo Werstaasta sanoo.

Opetustauluista vetoapua myös Suomen kilpailukyvylle

Koulutaulu kallioimarre-kasvista
Kallioimarre. Sarjasta Otavan kasvitauluja, 1903. Piirtänyt Ebba Masalin.Työväenmuseo Werstas

Kansakoulun oli tarkoitus opettaa lapsia isänmaanrakkauteen ja työhön. Hyveinä pidettiin ahkeruutta ja säästäväisyyttä. Huomiota kiinnitettiin myös siisteyteen ja puhtauteen, olihan tavoitteena kasvattaa terve kansakunta. Kotimaisissa tauluissa näkyykin vahvasti kodin, uskonnon ja isänmaan teemat.

– Myös kristillisyys oli tauluissa vahvasti läsnä. Se koettiin oleellisena osana yhteiskunnallisen vakauden säilyttäjänä.

Opetustaulujen yksi tarkoitus oli terveysvalistuksen antaminen. Ajatuksena oli, että kouluissa annettava valistus leviäisi tehokkaasti myös koteihin.

– Ajateltiin, että hyvä ihminen on terve ja siisti. Sairauksia pidettiin vuosisadan vaihteessa sosiaalisena ongelmana, Yli-Hinkkala sanoo.

Kansalaisten terveydentilalla ajateltiin olevan vaikutusta myös Suomen kilpailukyvylle. Vain kunnollinen ja terve kansa olisi tarpeeksi tuottelias.

Värikkäitä, havainnollisia ja tärkeitä

Yhteiskunnan, ajattelutavan ja koulutusjärjestelmän muutokset lopettivat koulutaulujen aktiivisen käytön 1960-luvulle. Koulutaulujen tarjoama maailmankuva oli vanhentunut. Nykyään koulutaulut ovat löytäneet tiensä keräilijöiden seinille.

Opetustaulujen tärkeä piirre on havainnollisuus. Suuriin ja värikkäisiin kasvitauluihin on piirretty yksityiskohtia kasveista.

Kasvitaulujen piirtäjänä tunnetuimpia on Ebba Masalinin opetustaulut. Ne olivat suosittuja jo vuosisadan vaihteessa, ja uusia painoksia otettiin peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä.

Työväenmuseo Werstaassa on auennut koulutauluja käsittelevä näyttely. Se on avoinna 14.2.2016 saakka.