Rohkeus on näkövammaisen tärkein apuväline

Moni saattaa luulla, että nyky-yhteiskunta olisi helppo paikka näkövammaiselle, mutta esteettömän elämän tiellä on vielä monta kompastuskiveä.

näköhäiriöt
Näkövammaisten Keskusliiton nuorisosihteeri Teemu Ruohonen ja kaupunkisuunnistajat
Mikko Tuomikoski Yle

Hilpeä nuorisojoukko kulkee pitkin jalkakäytävää, kunnes yksi nuorista kysyy, että ollaanko me jo perillä? Katso itse! Tuossahan se lukee niin isoilla kirjaimilla, että sokeakin näkee, vastaa toinen ja päälle kajahtaa mahtava naurunremakka. Kyseessä on Näkövammaisten Keskusliiton kaupunkisuunnistusryhmä.

Näkövammaisten kaupunkisuunnistuksessa tutkitaan ympäristön esteettömyyttä ja kasvatetaan samalla nuorten rohkeutta ja uskallusta itsenäiseen liikkumiseen.

Moni näkevä saattaisi luulla, että nykyaikainen kaupunki on ympäristönä sellainen, jossa esteettömyys on otettu kaikkialla huomioon ja näkövammaisen on helppo liikkua ja löytää perille sekä hoitaa asioita. Näinhän ei asia tietenkään ole.

Asiat ovat toki vuosikymmenten saatossa menneet parempaan suuntaan, mutta moderni kaupunki on edelleen monin paikoin sellainen, jossa näkövammainen ei tule toimeen ilman näkevän apua.

Löytäminen on helppoa, asiointi ei

Nykyaikainen teknologia helpottaa näkövammaisen elämää merkittävästi. Moni mobiililaite auttaa esimerkiksi paikantamisessa, mikä on jo suuri apu.

Ongelma onkin usein siinä, että kun oikean paikan on löytänyt ja se sattuu vielä olemaan helposti saavutettavissa esteettömyyden puolesta, saattaa itse asiointi olla näkövammaiselle vaikeaa.

Jonotusnumerolappu on näkövammaiselle vaikea asia.

Tapio Äystö

– Esimerkiksi jonotusnumerolappu on näkövammaiselle vaikea asia. Eihän siitä lapusta tiedä mikä numero kohdalle osui, eikä myöskään tiedä milloin on oma vuoro, jos ei näe, muistuttaa Päijät-Hämeen Näkövammaisten puheenjohtaja Tapio Äystö.

Myös ruokaostosten teko voi olla melko haasteellista. Ensin pitää esimerkiksi löytää oikea hylly, mikä on vasta alkua.

– Millä erotat maksalaatikon silakkalaatikosta, tai hernekeittotölkin persikkatölkistä, jos et näe? Et sitten millään.

Äystön mukaan lahtelaisissa kaupoissa on suuria eroja. Joissain saattaa myyjä jopa lähteä avustamaan ostosten teossa, toisissa ei apua saa pyytämälläkään.

Suuri merkitys on silläkin, että ajoittaa kauppareissun oikein. Kiireisimpään aikaan ei ystävälliselläkään myyjällä ole aikaa palvella vain yhtä asiakasta.

Oma aktiivisuus kantaa hedelmää

Näkövammaisten huomioimisesta ja esteettömyydestä on puhuttu vuosikausia. He joutuvat silti pitämään jatkuvasti huolta siitä, että asia pysyy esillä.

– Näkövammaisia ei edelleenkään muisteta esimerkiksi rakentamisessa ja suunnittelussa. Jälkikäteen muutoksia on vaikea saada tehdyksi, sillä ne ovat siinä vaiheessa paljon kalliimpia toteuttaa, muistuttaa Äystö.

Näkövammaisia ei edelleenkään muisteta esimerkiksi rakentamisessa ja suunnittelussa.

Tapio Äystö

Positiivisena esimerkkinä Äystö mainitsee Lahden matkakeskuksen, johon on tulossa monia näkövammaiset huomioivia yksityiskohtia. Ne toteutuvat, koska asiaan huomattiin puuttua ajoissa.

– Meiltä ei edelleenkään tulla kysymään neuvoa, vaikka kyse olisikin loppupelissä aika pienistä ja helposti tehtävistä asioista. Joudumme usein näkemään paljon vaivaa jopa sen eteen, että saamme riittävästi tietoa sellaisistakin hankkeista, jotka koskettavat kaikkia.

Näkökyvyn menetys ei ole elämän loppu

Teemu Ruohonen on hyvä esimerkki sitkeydestä, joka kantaa yli elämää ravistuttavien kokemusten.

Ruohonen kertoo menettäneensä näkökykynsä sairauden johdosta parikymppisenä nuorena. Tämä oli melkoinen järkytys, josta ylipääseminen vei pitkän aikaa.

Valkoinen keppi auttaa näkeviä ymmärtämään näkövammaisia.

Teemu Ruohonen

– Teknisesti ajatellen minut voidaan luokitella sokeaksi, vaikka näenkin jonkin verran. Pystyn esimerkiksi juoksemaan, mutta en lukemaan. En myöskään pysty tunnistamaan ihmisten kasvoja ja joudun menemään hyvin lähelle kohdetta saadakseni esimerkiksi opasteista selvää, tarkentaa Ruohonen.

Moni näkevä ei tule ajatelleeksi sitä, että on olemassa eriasteisia näkövammoja - kaikki näkövammaiset eivät ole täysin sokeita.

– Valkoinen keppi auttaa näkeviä ymmärtämään näkövammaisia. Ilman sitä liikkuva saattaa herättää ihmetystä, että mitäköhän tuokin tekee, kun tunkee nenänsä joka paikkaan ja käyttäytyy omituisesti.

Uskallus auttaa eteenpäin

Arki on monelle näkövammaiselle suuri haaste, josta selviäminen vaatii myös lujaa luonnetta.

– Rohkeus onkaiken a ja o. Se, että on valmis ottamaan vastaan pettymyksiä ja kolhuja, joita näkövammaisena eläminen väistämättä tuottaa, sanoo Ruohonen.

Rohkeus on kaiken a ja o.

Teemu Ruohonen

On asioita, joiden hoitamisessa tarvitaan paljon apua, mutta monesta asiasta selviää itsekin.

– Täytyy olla kärsivällinen ja ymmärtää, että kaikki käy vähän hitaammin ja epäonnistumisia tulee varmasti.