Islamistien nujertamisesta jo pari vuotta, mutta viha ja pelko kytevät yhä Malissa

Suomalaiset kouluttajat ovat länsiafrikkalaisessa Malissa rakentamassa maalle uusia asevoimia. Mali on jakautunut etnisten ja uskonnollisten ryhmien kesken. Terrorismin vaara on jatkuva.

Ulkomaat
MNLA:n sotilas vartioimassa toria Kidalin kaupungissa Malissa 23. elokuuta 2013.
MNLA:n sotilas vartioimassa toria Kidalin kaupungissa Malissa 23. elokuuta 2013.Tanya Bindra / EPA

Marraskuussa islamistinen terroristiryhmä linnoittautui hotelliin ja otti sen 170 vierasta ja työntekijää panttivangikseen Bamakossa, Malin pääkaupungissa. 22 ihmistä kuoli iskussa.

Hotelli-isku ei ole ensimmäinen väkivallanteko Malissa tänä syksynä. YK:n rauhanturvajoukot ovat olleet maassa tammikuusta 2013 lähtien. Maassa on tällä hetkellä yli kymmenentuhatta rauhanturvaajaa.

Joukossa on myös suomalaisia. YK-operaation tarkoituksena on tukea Malin nykyistä hallitusta, ja sitä pidetään YK:n vaarallisimpana rauhanturvaoperaationa.

Turvajoukot evakuoivat hotellin asiakkaan Bamakossa 20. marraskuuta.
Malin turvallisuusjoukot evakuoivat hotellin asiakkaan Bamakossa 20. marraskuuta.Habibou Kouyate / AFP

Kamppailu itsemääräämisoikeudesta ja vallasta

Hotelli-iskun takana olleet islamistit lyötiin virallisesti jo kesällä 2013, mutta Malissa toimivat islamistiryhmät eivät koskaan kadonneet. Viime aikoina ne vaikuttavat voimistuneen. Jatkuvat terroriteot heijastuvat rauhanprosessiin, jota Pohjois-Malissa käydään Malin hallituksen ja toisen ryhmän, alueen itsenäisyyttä vaativan sekularistisen MNLA:n, välillä.

– Pohjois-Malin Azawadin alueen pitäisi olla itsenäinen Malista, koska ne ovat hyvin erilaisia. Niiden kulttuuri, kieli ja tavat ovat erilaisia, myös talous on erilainen. Malilaiset ja azawadilaiset jopa ajattelevat eri tavoin, eivätkä lapset opiskele koulussa äidinkielellään.

Opetus keskittyy Etelä-Malin perinteisiin, historiaan ja tapakulttuuriin, kertoo tuareg-kansaan kuuluva Houmeidy Acharatmane.

Aktivisti: En voi palata Maliin

33-vuotias Acharatmane oli mukana perustamassa MNLA:ta, Azawadin kansallista vapautusrintamaa, joka nyt vaatii Pohjois-Malin itsenäisyyttä. Hän asuu Ghanassa eikä uskalla palata Maliin, koska pelkää hallituksen kostotoimia.

– En suunnittele koskaan palaavani Maliin. Se olisi minulle liian vaarallista, Acharatmane kertoo.

Rauhansopimus Malin hallituksen ja MNLA:n välillä solmittiin keväällä 2015. MNLA:n Euroopan-edustaja Moussa Ag Assaridin pelko on, ettei Malin hallinnolla ole tahtoa pitää sopimukseen kirjattuja lupauksia, etenkään nyt, kun islamistit lisäävät koko maan turvattomuutta. Assaridin mielestä hallitus haluaa taivuttaa myös MNLA:n kapinalliset valtansa alle, eikä hallitus ole valmis aitoon keskusteluun.

– Malin hallinto välittää vain siitä, että kapinalliset luovuttavat aseensa. Sitä ei kiinnosta kansan hyvinvointi, Assarid toteaa.

Malin kartta
Yle Uutisgrafiikka

Ihmisoikeusjärjestöt etsivät oikeutta

Assarid kritisoi voimakkaasti Malin hallituksen haluttomuutta aloittaa tutkimusta sotarikoksista, joista kaikkia konfliktin osapuolia on syytetty. Azawadissa ihmisiä katoaa, joskus heidän silvotut ruumiinsa löytyvät pudotettuina kaivoihin tai pölyn peittäminä mätänemästä aavikolta. Aina ei kadonneita edes löydy.

– Näitä rikoksia ei ole juurikaan tutkittu. Se vähä, mitä on selvitetty, näyttää pysähtyneen. Malin armeijan rikoksista ei ole aloitettu tutkintaa myöskään kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, kertoo Human Rights Watchin Pohjois-Afrikassa tehtävästä työstä vastaava johtaja Corinne Dufka.

Myöskään mikään maa ei ole vaatinut tutkintaa. Assarid on tästä katkera:

– Muut valtiot eivät painosta Malia aloittamaan tutkimusta, koska haluavat varastaa Azawadin luonnonrikkauksia kultaa, uraania ja öljyä.

sotilas hiekkamyrskyssä
Hollantilaissotilas suojautui hiekkamyrskyltä Castorin leirissä Malissa toukokuussa 2014.Evert-Jan Daniels / EPA

EU kouluttaa Malin armeijan uutta sukupolvea

YK:n rauhanturvaoperaation lisäksi Malissa on myös joukko eurooppalaisia sotilaskouluttajia EU:n johtamassa koulutusoperaatiossa, muokkaamassa Malin armeijan uutta, tehokkaampaa ja paremmin järjestäytynyttä sukupolvea. Maassa on myös kymmenkunta suomalaista kouluttajaa.

Keväällä 2013 Malissa toiminut kapteeni Mika Mäenpää kuvailee koulutuksen haasteita.

– Malilaiset eivät ole tottuneet opiskelemaan, joten opetustuokiot olivat korkeintaan 20 minuuttia kerrallaan. Niitä pidettiin mangopuun varjossa ja liitutalu oli apuna.

Mäenpää uskoo, että sotarikoksia on voinut tapahtua, ainakin ennen kansainvälisen yhteisön väliintuloa. Nyt niitä pyritään ennaltaehkäisemään koulutuksella. Ihmisoikeus- ja tasa-arvo-opetus onkin kiinteä osa koulutusohjelmaa.

Koulutusoperaatiossa on mukana myös YK:n asettamia ihmisoikeuskouluttajia, jotka pitävät oppitunteja viikoittain. Mäenpää ei ole kuullut uusista rikoksista sen jälkeen, kun kansainväliset joukot puuttuivat toimintaan.

– Toivonkin vahvasti, että me pystyimme vaikuttamaan ongelmiin, mutta koulutus on vain pisara meressä. Malissa on hyvät edellytykset toimivan valtion muodostumiselle, mutta se ottaa aikaa. Työhön pitää sitoutua pitkäjänteisesti, niin kuin Ranska näyttää tekevän, Mäenpää summaa.

Sopimuksesta rauhaan on pitkä matka

Rauhansopimus MNLA:n ja Malin hallituksen välillä allekirjoitettiin kesäkuussa 2015, mutta konfliktin ilmapiiri ei ole kadonnut. Jälleen marraskuun lopulla tehtiin YK:n tukikohtaan Pohjois-Malissa isku.

Ohjusiskun takana lienevät islamistit, mutta väkivaltaisuudet vaikeuttavat entisestään keskustelua myös MNLA:n ja Malin hallituksen välillä.

– Islamistit ovat kaikkialla, heillä on rahaa ja aseita ja he voivat iskeä minne vain. Se on valtava ongelma, Moussa Ag Assarid sanoo.

Rauhaan onkin vielä pitkä matka.

Hanna Asikainen