Vastaanottokeskukset työllistävät vartijoita, alalle syntynyt kymmeniä uusia työpaikkoja

Nopeaan tahtiin perustetut vastaanottokeskukset ovat lisänneet vartioinnin tarvetta eri puolilla Suomea. Vartijoita tarvitaan paitsi ylläpitämään keskusten sisäistä järjestystä, myös suojaamaan ihmisiä ja rakennuksia yleistyneeltä ilkivallalta.

Kotimaa
Vartija vastaanottokeskuksen pihassa.
Jari Pelkonen / Yle

Suomeen on perustettu tänä syksynä toista sataa vastaanottokeskusta. Uusia työntekijöitä on tarvittu paljon, ja paikoitellen vartijoista on ollut pulaa. Tilanne vaihtelee alueittain.

– Joillakin pienemmillä paikkakunnilla rekrytointi on ollut hankalampaa, eikä ole ollut niin paljon tarjontaa. Toistaiseksi olemme saaneet riittävästi henkilökuntaa, kertoo maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Kuuluvainen arvioi, että vartijoiden tarve saattaa kasvaa edelleen, kun mahdollisia palautuskeskuksia ryhdytään perustamaan. Mikäli pienempiä keskuksia päädytään sulkemaan, tarvitaan vartijoita yhä isompiin yksiköihin.

Maahanmuuttovirasto on yhdessä poliisin kanssa ryhtynyt kartoittamaan kaikkien vastaanottokeskusten turvallisuustilannetta. Samalla arvioidaan vartiointitarve kokonaisuudessaan. Kuuluvaisen mukaan työhön menee joitakin kuukausia.

Uusia työpaikkoja ympäri Suomen

Suurille vartiointiyrityksille syksy on ollut suotuisa. Yritykset ovat palkanneet kymmeniä uusia työntekijöitä ja paikkoja on edelleen runsaasti auki.

Securitaksen varatoimitusjohtaja Esa Oksanen kertoo, että turvapaikanhakijoiden tulva pääsi yllättämään paitsi viranomaiset, myös yksityisen puolen toimijat.

– Rekrytoimme koko ajan tarpeen ja liiketoiminnan kasvun edellyttämällä tavalla, ei tämä siinä mielessä ole poikkeavaa, mutta tietysti tämä yhtäkkisyys on aiheuttanut jonkun verran pullonkaulaefektiä, Oksanen sanoo.

Turvatiimin toimitusjohtaja Juha Murtopuron mukaan vastaanottokeskukset ovat joillakin alueilla nostaneet myös heidän vartiointipalvelujensa volyymia. Tämä on puolestaan paikannut muuta myyntiä.

– Samanaikaisesti palvelujen volyymin lasku on jatkunut toimialalla muissa asiakasryhmissä, kuten vähittäiskaupassa ja teollisuudessa. Kokonaismarkkinan kokoon näillä ei niin isoa vaikutusta ole, Murtopuro kertoo.

Työtä kahden tulen välissä

Vartijoille vastaanottokeskukset ovat aivan uudenlainen työpaikka. Niissä tarvitaan hyvää kielitaitoa ja tilannetajua. Erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä täytyy ohjata ja opastaa monin tavoin.

G4S-yrityksen toimitusjohtaja Tauno Maksniemen mukaan vastaanottokeskuksiin ohjataan kokeneempia työntekijöitä.

– Nämä ovat tällaisia vaativampia tehtäviä. Tämän tyyppisiin kasvetaan niin sanotuista junioritehtävistä, ja koko ajan meillä koulutetaan lisää vartijoita, Maksniemi kertoo.

Käytännössä vartijat hoitavat usein kulunvalvontaa. He opastavat asiakkaita muun henkilökunnan kanssa ja pyrkivät ennaltaehkäisemään häiriötilanteita. Valvontaan kuuluu myös piha-alue. Vartijoiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan.

– Vastaanottokeskuksissa on hieman erilaisia profiileja, eli on perhemajoitusta, mutta sitten on myös paikkoja, joihin majoitetaan yksinäisiä miehiä. Mitoitukset saattavat hieman vaihdella, Maksniemi kertoo.

Oman haasteensa vartijoiden työhön tuo ulkoapäin tuleva uhka. Ilkivalta vastaanottokeskuksia kohtaan on ollut tänä syksynä voimakkaassa kasvussa, äärimmäisenä esimerkkinä Niinisalon vastaanottokeskuksen poltto. Maksniemi kuitenkin korostaa, että kyse on ollut yksittäisistä tapauksista.