Itsenäisyyspäivän vastaanoton peruminen harmittaa Sotainvalidien Ruotsin piirissä – "He jäävät nyt täysin paitsioon"

Ruotsissa asuu noin 300 sotaveteraania, sata sotainvalidia ja 150 sotainvalidien leskeä.

Ulkomaat
Sotaveteraani Kurt Antskog kantoi Suomen lippua Tukholman suurlähetystössä.
Sotaveteraani Kurt Antskog kantoi Suomen lippua Tukholman suurlähetystössä.Juha Joki / Sotainvalidien Ruotsin piiri.

Suomen ulkomaanedustustot eivät järjestä tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanottoja. Suomen suurlähetystöistä eri puolilta maailmaa kerrotaan, että juhlien perumisesta on tullut vain vähän palautetta.

Yhtä miestä juhlien peruminen kuitenkin harmittaa erityisen paljon. Suomen sotainvalidien Ruotsin piirin toiminnanjohtaja Juha Joki huomauttaa, että Ruotsissa asuu noin 300 sotaveteraania, sata sotainvalidia ja 150 sotainvalidien leskeä. Heidän keski-ikänsä on yi 90 vuotta.

– He jäävät nyt täysin paitsioon, harmittelee Joki.

Hän kertoo saaneensa soittoja juhlien perumisesta kuudelta sotainvalidilta. He ovat ihmetelleet, onko sodista kulunut niin pitkä aika, että heidät on unohdettu.

– Itsenäisyyden tekijöitä muistetaan täällä kyllä, vakuuttaa Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Niina Hyrsky.

Suomen Tukholman-suurlähetystö on lähettänyt kaikille veteraaneille ja invalideille kirjallisen itsenäisyyspäivän tervehdyksen. Suurlähettiläs Jarno Viinanen ja puolustusasiamies Manu Tuominen osallistuvat myös itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen Tukholman Suomalaisessa kirkossa ja laskevat seppeleet sodissa kaatuneiden muistolaatalle.

– Itsenäisyysjuhlaamme on perinteisesti kutsuttu veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia. Nyt haluamme kirjeellä muistaa, kunnioittaa ja kiittää Ruotsissa asuvia sotiemme veteraaneja maamme itsenäisyyden eteen tehdystä työstä, sanoo Hyrsky.

Ulkomaanedustustot ovat luopuneet vastaanottojen järjestämisestä Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi. Juha Joki epäilee, että vastaanotot perutaan myös ensi vuonna, ja Suomi satsaa 100-vuotisjuhliinsa vuonna 2017.

– Se on pitkä aika meidän jäsentemme keskuudessa ja tarkoittaa sitä, että moni jää kokonaan ilman juhlia, huomauttaa Joki.

Hän kertoo rohkaisevansa sotainvalideja osallistumaan Suomi-seurojen ja suomalaisten seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin omilla paikkakunnillaan. Sotainvalidien Ruotsin piiri ei ole enää pariin vuosikymmeneen järjestänyt omia juhlia.

– Keski-ikä on sen verran korkea ja kunto alkaa olla sellainen, että menomatka ja paluumatka pitäisi järjestää. Se on liian suurin projekti näin pienelle yhdistykselle.

Yhdistyksen rahat käytetään mieluummin sotainvalidien arkielämän helpottamiseen muun muassa kotipalveluilla ja kuntoutuksella. Suomen suurlähetystöön on yleensä kutsuttu 10–20 sotainvalidia.