yle.fi-etusivu

Analyysi: Laissa on kaivosvuotojen mentävä aukko

Kittilän kaivosvuoto osoittaa jälleen, kuinka hataralla pohjalla uusien kaivosten jätevedet lilluvat. Vain muutaman vuoden toiminnan jälkeen tulivat vuoto ja riski patoturvallisuudelle, kirjoittaa Yle Lapin toimittaja Tapani Leisti.

luonto
Kittilän kultakaivoksen jätevesiallas Kittilässä valokuvattuna marraskuussa 2015. Kaivoksen jätevesialtaaassa havaittiin lokakuussa vuoto. Vuotopaikka on pieni puro vasemmalla.
Kittilän kultakaivoksen jätevesiallas Kittilässä valokuvattuna marraskuussa 2015. Kaivoksen jätevesialtaaassa havaittiin lokakuussa vuoto. Vuotopaikka on pieni puro vasemmalla. Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kittilän kultakaivoksen vuotavan jätealtaan vieressä on rakenteeltaan samanlainen jäteallas. Siihen sijoitetaan syanidijätettä. Asiantuntijan mielestä syanidialtaan haitta-aineiden pääsy pohjaveteen on ajan kysymys.

Kaivosyhtiö olisi halunnut hädässä pumpata vuotavan altaan liikavesiä syanidialtaaseen. Lapin Ely-keskus torjui tämän liiallisena riskinä. Sateet ja sulamiset voisivat nostaa ylitsevuotavan tulvan.

Puhtaita vesiä

Kaivosyhtiö Agnico Eaglen toimitusjohtaja pitää puhetta jätevesistä harhaanjohtavana. Hänen mielestään vedet ovat kaivoksen puhdistettuja prosessivesiä.

Tutkimus osoittaa näiden puhdistettujen prosessivesien muutamassa vuodessa kuormittaneen kaivoksen viereisen Rimminvuoman suon paikoin pilaantuneeksi maaksi. Turpeeseen on kertynyt niin paljon arseenia, antimonia ja nikkeliä kaivoksen puhtaiksi väittämistä vesistä.

Kaivosyhtiön mukaan ylimääräinen vuoto ei haitannut Seurujokea. Konsultin mukaan joen suolapitoisuus nousi niin, että taimenien mätimunia ehkä kuoli. Viranomaisen mielestä vesi oli kelvotonta saunomiseen.

Säädöspurku

Kaivosteollisuuden mielestä säädöksiä ja suojelua on liikaa. Ne jarruttavat kaivosalan, työllisyyden ja kaiken hyvän kasvua.

Tosiasiassa Suomessa ei ole edes säädöstä kaivosjätealtaan rakenteesta. Vuotavien jätealtaiden näkökulmasta säädösten purkuvaade on silkkaa propagandaa. Säädöksissä on jätevuodot mahdollistava aukko. Veronmaksajille aukosta tuli kallis menoreikä Talvivaarassa.

Teollisuuden mielestä ympäristönsuojelu pilaa kaivoshankkeet. Kaivosluvista valittavat syyllistetään.

Pisimmälle on mennyt malminetsintäyhtiö Mawson. Se teki kesällä rikosilmoituksen Natura-alueen malminetsintäluvista valittaneesta Lapin luonnonsuojelupiiristä. Saman Mawsonin johtajia oli vähän aiemmin tuomittu sakkoihin luvattomasta malminetsinnästä samoilla Natura-alueilla.

Kustannussäästöjä

Veden puhdistaminen ja lujien altaiden tekeminen on kallista puuhaa. Suuria voittoja laihoista malmioista jahtaavat kaivosyhtiöt tekevät kaikkensa säästääkseen kustannuksissa.

Esimerkiksi Sodankylän Kevitsan kaivoksen omistava First Quantum Minerals FQM vetosi lupavalituksessaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle säästöihin ympäristönsuojelussa.

FQM:n mukaan lupaviranomaisten vaatima Kevitsan jätealtaan rakenne maksoi lähes 100 miljoonaa euroa liikaa. Yhtiö esitti halvempaa ja mielestään riittävää pohjarakennetta. Vuosien oikeustaistelu päätyi yhtiön häviöön.

Talvivaaran kaivosyhtiö käytti kallista kaksinkertaista pohjarakennetta niissä altaissa, joihin se varastoi arvokkaat myytävät tuotteensa eli nesteeksi bioliuotetut metallit. Pettäneeseen jätealtaaseen tehtiin halvempi rakenne.

Kittilän menestyneen kultakaivoksen jätealtaita ei myöskään ole rakennettu parhaalla tai edes toiseksi parhaalla saatavilla olevalla suojarakenteella.

Suomen kaivosbuumin yhtenä vetovoimatekijänä näyttää osaltaan olevan ympäristönsuojelun kustannustehokkuus kaivosyhtiöiden silmissä.

Meillä ei ole vaadittu kaivoksille tehokkaimpia eli parhaita saatavilla olevia jätevesipuhdistamoita tai parhaita saatavilla olevia jätealtaiden rakenteita. Voi olla, että Suomen laihapitoiset metallimalmiesiintymät olisivat täysin kannattamattomia, jos yhtiöiltä vaadittaisiin paras mahdollinen ympäristönsuojelutekniikka.

Pilaajaystävällistä laintulkintaa

Kaivosyhtiöiden iskusana päästöjenhallinnassa on BAT. Best available technology. Paras saatavilla oleva teknologia. Sanojen ja tekojen välillä on tässäkin suurempi tai pienempi kuilu. Aivan liian monta vuotavaa uutta allasta on nähty, jotta vosi uskoa niiden olevan parasta mitä saa.

Viranomaisten ympäristölainsäädännön tulkinta näyttää olevan kustannusten minimointiin pyrkiville kaivosyhtiöille suopeaa. Miksi hyväksytään halvempia ja heikompia jätealtaiden rakenteita kaivoksille, vaikka parempaa tekniikkaan on ollut saatavilla jo viime vuosituhannella?

Yritykselle edulliseen viranomaistoimintaan viittaa myös valvontaviranomaisten toimintaa jätevesipuhdistamoiden lupamenettelyissä tutkinut DI Johanna Ahonen. Hän kirjoittaa Ympäristöjuridiikka-lehden artikkelissaan: "Toisinaan vaikutti, että toiminnan vaatimia suojelutoimia arvioitiin lausunnoissa toiminnanharjoittajan intressien kautta."

Vihreää ja vastuullista

Suomen hallitusten ja monien viranomaisten määrätietoinen tavoite on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ollut saada Suomeen oikein paljon uusia kaivoksia.

Tämän valtion tukeman kaivosekspansion julkisuudenhallintaan on kuulunut ympäristöystävällisen kaivosimagon rakentaminen.

Tekesillä on ollut vuosia Green mining -hanke, ja Sitran rahoilla polkaistiin pystyyn Kestävän kaivostoiminnan verkosto pari vuotta sitten.

Kestävän kaivostoiminnan verkostoon houkuteltiin mukaan kaivosyhtiöiden ja ympäristöministeriön lisäksi myös kaivosalaan varauksellisesti suhtautuvia tahoja kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Saamelaiskäräjät.

Verkoston puheenjohtajana on ympäristöministeriön kansliapäällikkö ja pitkäaikainen keskustapoliitikko Hannele Pokka. Toiminnanjohtajaksi palkattiin syksyllä Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Yrjö-Koskisen siirtyminen verkoston vetoon aiheutti luonnonsuojeluliitossa soraääniä. Joidenkin mielestä verkosto on kaivosteollisuuden lobbausta. Verkoston rahoittavat nykyään Sitra ja kaivosyhtiöt. Jokin aika sitten Saamelaiskäräjät erosi verkostosta.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä julistava verkosto on pohtinut aihettaan pari vuotta suljetuin ovin. Vain tiedotustilaisuudet ovat olleet avoimia. Tämä saa verkoston näyttämään lobbausorgaanilta.

Jos tarkoitus oli alusta alkaen aidosti avoimesti keskustella yhteiskunnassa kaivosalan vastuullisuudesta ja parantaa asioita, niin miksi tämä on pitänyt tehdä suljetuin ovin?

Voi myös kysyä, mitä maan korkein ympäristöviranhaltija tekee kaivosyhtiöiden rahoittaman verkoston johdossa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Islanti

Islanti varautuu tulivuorenpurkauksiin, kahden tärkeimpiin kuuluvan turistikohteen sulkemista harkitaan

Tulisijat

Kolme varmaa vinkkiä takan sytyttämiseen – "Sitten on jotain vikaa tulisijassa, jos se vielä pöllähyttää savut tupahan"

PISA-tutkimus

Tee itse PISA-testi: Kokeile, pärjäätkö 9.-luokkalaisille luonnontieteissä

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan