Koulutusta ja monitoimikeskuksia toivottomuuteen – romanilähetystyöllä työsarkaa Itä-Euroopassa

Romanien elintaso Itä-Euroopassa on vuosikymmeniä Suomen romanin elinolosuhteita jäljessä. Vähäiset tulot tulevat kierrätyksestä, kerjäämisestä tai rautateiltä. Fida ja helluntaiseurakunnat työskentelevät parantaakseen oloja muun muassa lapsia ja nuoria kouluttamalla.

Kotimaa
Janne Harjukoski romanilasten keskellä
Janne Harjukoski romanilasten keskelläTaisto Valentin

Helluntaiseurakunnan pastori ja Fidan ja helluntaiseurakuntien romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoski on tehnyt lähetys- ja avustustyötä romanien parissa. Harjukosket olivat Bosniassa romanityössä vuodesta 2006 vuoteen 2010. He tekivät työtä kolmen eri romaniyhteisön auttamiseksi, joista yksi oli kaupungissa, kaksi maaseudulla.

– Hevosvankkureita, vaatimattomia asumuksia, joillakin ihan lautakasoja, kertoo Harjukoski romaniasumuksista. Lapsia on tosi paljon, kymmenen lasta on normaali määrä. Elintaso on ainakin 50 vuotta jäljessä romanien olosuhteista Suomessa.

Lapsia on tosi paljon, kymmenen lasta on normaali määrä.

Pastori Janne Harjukoski

Tulot pienistä puroista

Romanien pääasialliset tulot tulevat jätekeräilystä. Kaupunkien ja kylien roskakeräyspisteistä etsitään metallia, kauppojen takapihoilta pahvilaatikoita ja muovipulloja. Näitä myydään eteenpäin tuhannen kilon erissä. Rautateillä on paljon romanimiehiä töissä, vaikka vähän romanien kokonaismäärästä. Kerjäämistä esiintyy paljon.

– Varsinkin naiset ja lapset laitetaan kaupungeissa liikennevaloristeyksiin koputtelemaan autojen ikkunoihin ja pyytämään rahaa, myös kaupunkien keskustojen kävelykaduilla istutaan kerjäämässä, kertoo Janne Harjukoski.

Romanit erillään ja jättömailla

Romanit elävät yleensä kaupungeissa omilla alueillaan ja maaseudulla omissa kylissään. Elämä on hyvin eristäytynyttä.

Maaseudulla Bosniassa, romanit viljelevät pieniä peltotilkkuja, joilla kasvatetaan esimerkiksi porkkanaa. Kylissä romanit asuivat yleensä paikassa, joka ei ole kelvannut pääväestölle. Esimerkiksi käy hyvin tulvaherkkä alue tai kylä, jonka keskeltä menee rautatie. Yleensä alueet olivat hyvin alavaa maata.

– Joen tulvat saattoivat tuoda puoli metriä vettä asumuksen lattialle, kertoo Janne Harjukoski.

Usko suuntaa kulutusta

– Uskonnollinen herääminen toimii romanien kohdalla monesti moottorina, joka antaa toivottomuuteen ja näköalattomuuteen uutta toivoa. Sitä kautta lähdetään liikkeelle ja edetään koulutukseen, asumiseen, työn tekemiseen.

Agristeun toimintakeskus Romaniassa
Romaneille rakennettu Agristeun toimintakeskus RomaniassaJanne Harjukoski

– Hengellisen heräämisen jälkeen ei välttämättä enää mene rahaa viinaan ja huonoon elämään. Vähäisillä rahoilla voi panostaa perheeseen, kertoo romanilähetystyötä koordinoiva Harjukoski.

Auttamisen lähtökohtana helluntaiseurakunnissa ja Fidassa on vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, sillä vanhempien asenteita on enää vaikea muuttaa. Koulutuksella vaikutetaan yhteisöön ja päästään sisälle yhteiskuntaan.

Kummilapsitoiminta veturina

Auttamisessa on keskiössä kummilapsijärjestelmä. Suomalaiskummit tukevat kuukausittain koulukirjojen, ruuan ja bussikuljetusten järjestämistä. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on myös tärkeä työsarka.

– Lääkäripalveluita ei ole saatavissa. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tarvitaan. Vaimo sairaanhoitajana teki tätä työtä, kertoo Janne Harjukoski.

Harjukosket lähestyivät romaneita sekä ryhminä että perheinä. Koko yhteisölle saatettiin puhua koulutuksesta, naisille ja nuorille heidän elämäänsä liittyvistä asioista, mutta myös kotikäyntejä tehtiin. Bosnian kieli oli pakko oppia, koska englantia puhuu hyvin harva romani.

Romanilähetystyötä kunkin maan tarpeisiin

Fida ja helluntaiseurakunnat tekevät romanilähetystyötä liki kymmenessä Itä-Euroopan maassa Latviasta Albaniaan. Haasteena ovat eri kielet, erilaiset lainsäädännöt ja erot romanien asemassa.

– Pilotteina meillä on muutamia esikouluja sellaisissa paikoissa, joissa romanilapset asuvat kaukana koulusta omissa yhteisöissään. Se valmistaisi peruskouluun ja tarjoaisi valmiuksia eteenpäin elämässä, näkee Janne Harjukoski.

Romaniapset kerhossa Romaniassa, osalla soittimia
Lastenkerho Brateiussa RomaniassaJanne Harjukoski

– Meillä on läksykerhoja, joissa tuetaan läksyjen tekoa, koska kotona harva saa tukea, koska vanhemmat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Jos saadaan hyviä tuloksia, viedään muihinkin paikkoihin.

– Yksi auttamisen muoto ovat lasten ja nuorten hengelliset kesäleirit. Viime vuonna 900 lasta ja nuorta pääsi tuetulle leirille. Annamme taloudellista tukea, kun paikalliset järjestävät.

Monitoimikeskuksilla palveluja romaneille

Vahvana pyrkimyksenä järjestöillä on tehdä monitoimikeskuksia romanikylille. Niissä pidetään kerhoja, seurakunnan tilaisuuksia ja tarjotaan pyykinpesu- ja peseytymismahdollisuuksia. Monissa kylissä kun ei ole juoksevaa vettä.

– Lokakuussa oli Romaniassa viimeksi vihkiäiset romanikylään rakennetussa monitoimikeskuksessa, jota Fida on tukenut.

– Vaikein korjattava tilanne on Romaniassa, koska siellä romaneja 1,5 – 2 miljoonaa, arvioi Janne Harjukoski. Siellä on haaste saada kaikki yhteiskuntaan sisälle.