Jean Sibelius kävi täällä - Nimikirjoitus pappilan kuistilla saa tukea tarinoista

Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi on saanut suomalaiset kulkemaan säveltäjämestarin jalanjäljillä. Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla on tiirailtu suurennuslasin kera vanhan pappilan kuistin yläkerrasta löytynyttä nimikirjoitusta. Sen mukaan Janne vieraili pappilassa sata vuotta sitten kesällä 1915.

kulttuuri
Jean Sibeliuksen nimikirjoitus löytyy Jalasjärven vanhan pappilan kuistin toisesta kerroksesta.
Jean Sibeliuksen nimikirjoitus löytyy Jalasjärven vanhan pappilan kuistin toisesta kerroksesta.Päivi Rautanen/Yle

Jalasjärven vanha pappila sijaitsee aikuiskoulutuskeskus Jakkin mäellä kolmostien kupeessa. Rakennuksella on ikää lähes saman verran kuin Jean Sibeliuksellakin. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla.

Rakennuksen kuistin toisen kerroksen sisäseinälaudat on kirjoitettu täyteen nimikirjoituksia. Sieltä löytyy monien tunnettujen suomalaisten nimikirjoituksia. Joukosta erottuu Jean Sibeliuksenkin nimen tutut kaaret.

Harva tietää

Jalasjärvi-seuran puheenjohtaja Hilkka Haapamäki arvioi, etteivät kuistin nimikirjoitukset, varsinkaan Sibeliuksen, ole laajan yleisön tiedossa. Itsekin hän kuuli niistä vasta muutama vuosi sitten.

– Täältä se nimikirjoitus vieläkin löytyy. Sitä on varmasti aikojen saatossa pikkuisen vahvistettukin, mutta siinä on hyvin aidon näköinen Jean Sibelius ja vielä jotenkuten näkyy vuosilukukin 1915, Hilkka Haapamäki kertoo. Nimikirjoituksen päivämäärä on 4. heinäkuuta.

– Päivämäärän kuukausi on kirjoitettu roomalaisin numeroin, mikä viittaa nimikirjoituksen aitouteen.

Kuistin toinen kerros on kylmää tilaa. Aikoinaan herrasväet ovat varmaan istuneet siellä kesäisin kahvilla.

– Täältä on suuret ikkunat järvelle päin ja alla on varmasti avautunut kaunis puutarha, joten mikä tässä on ollut istuskellessa, Hilkka Haapamäki tunnelmoi.

– Jalasjärven silloinen kirkkoherra Nikolai Blom oli innokas ja edistyksellinen puutarhan hoitaja, joten pappilassa on saattanut käydä paljon vieraita pelkästään puutarhan vuoksi.

Jalasjärven vanha pappila on rakennettu vuonna 1893, kertoo Jalasjärvi-seuran puheenjohtaja Hilkka Haapamäki.
Jalasjärven vanha pappila on rakennettu vuonna 1893, kertoo Jalasjärvi-seuran puheenjohtaja Hilkka Haapamäki. Päivi Rautanen/Yle

Langat johtavat lukkarin perheeseen

Täyttä varmuutta Sibeliuksen nimikirjoituksen aitoudesta ei ole, mutta sitä tukevat monet paikkakuntalaisten tallentamat tarinat.

– Langat menevät Jalasjärven entiseen lukkariin, joka oli nimeltään Aaron Emanuel Blomstedt. Hän oli Jalasjärven pitkäaikainen lukkari ja asui Hirvijärven kylässä. Hänellä oli siellä oma puustelli, joka toimi valtion virkatalossa. Tällä lukkarilla oli viisi poikaa ja heidät kaikki koulutettiin Helsingissä akateemisiin ammatteihin. Näin Bolmstedtin perheellä oli laaja tuttavapiiri, ja heillä kävi täällä paljon vieraita kesäisin.

Jean ja Aino Sibeliuksen kaksi nuorinta tytärtä, Margareta Jalas ja Heidi Blomstedt, avioituivat Jalasjärven lukkarin pojanpoikien kanssa.

– Margaretan aviomies Jussi otti Jalasjärven mukaan nimekseen Jalas, muut käyttivät Blomstedtin nimeä.

Jalasjärven pappilan kuistin yläkerran laudoista löytyy myös Margaretan nimikirjoitus. Sen perässä lukee vuosiluku 1935.

Äidin kertoma tarina mielessä

Yhden Sibelius-tarinan Hilkka Haapamäki on kuullut pikkutyttönä omalta äidiltään.

– Äitini oli kotoisin aika läheltä lukkarin virkataloa. Viimeisenä tuossa talossa asuivat lukkarin tyttäret, vanhat neidit, joita kutsuttiin kylällä Selma- ja Augusta-fröökynöiksi. Kun he kulkivat äitini kotitalon ohi hevosella, lapset juoksivat avaamaan veräjiä. Neidit olivat ystävällisiä lapsille ja saattoivat heittää heille karamellejäkin kiitokseksi.

– Äiti muisti, että joku kyläläinen, naishenkilö, oli apulaisena lukkarin perheessä Kouvoon puustellissä. Sinne tuli vieraaksi hieno rouva, jolla oli kaunis, paksu tukka. Tämä apulainen, nuori tyttö, sai tehtäväkseen harjata rouvan hiukset. Myöhemmin kerrottiin, että tämä rouva oli Sibeliuksia, Hilkka Haapamäki muistelee.

– Koska tällaisia tarinoita olen kuullut Sibeliuksesta, se tekee tietenkin vähän läheisemmäksi koko hänen musiikkinsa. Uskon, että Sibelius todella vieraili Jalasjärvellä niin kuin vähän joka puolella Suomea. Hänen musiikistaan huokuu kosketus suomalaiseen luontoon ja maisemaan, Hilkka Haapamäki tiivistää.