Pääkaupunkiseudulle rakennetaan kolmen Itiksen verran uutta kauppakeskustilaa – professori kummeksuu tahtia

Pääkaupunkiseudulle rakentuu lähivuosina kuusi jättimäistä uutta kauppakeskusta ja vanhojen laajennusta. Viime vuosina kuitenkin vain verkkokauppa on kasvanut, ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila oudoksuukin kiihkeää rakennustahtia.

Kotimaa
Kalasataman Redi-kauppakeskus, valmistuu 2018.
SRV

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila kummeksuu kauppakeskusten kiivasta rakentamistahtia.

Pelkästään Helsinkiin on rakentumassa lähivuosina kuusi joko kokonaan uutta jättimäistä kauppakeskusta tai vanhojen merkittävää laajennusta. Niihin on tulossa liiketilaa yhteensä jopa 300 000 – 350 000 neliömetriä eli noin kolmen nykyisen Itiksen (entinen Itäkeskus) verran.

Itis on 115 000 neliön liikepinta-alallaan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Samalla perinteinen vähittäiskauppa polkee taantumassa. Vuosina 2012–2014 vähittäiskaupan myynnin määrä on vähentynyt noin prosenttiyksikön verran (siirryt toiseen palveluun), kun samaan aikaan verkkokauppa kasvaa voimakkaasti. Kuluttajien rahankäyttö vähittäiskaupan verkko-ostoksiin on vuosina 2012–2014 lisääntynyt kuluttajatutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 20 prosenttia.

– Muutaman vuoden aikana kauppakeskukset ovat investoineet yli miljardi euroa rakentamiseen ja kehittämiseen. Samaan aikaan kuluttajien ostovoima tai ei ole lisääntynyt, eikä kuluttajien määrä ole oleellisesti lisääntynyt. Ostajia ja euroja on jokaista kallista neliötä kohden korkeintaan sama määrä kuin aikaisemminkin, professori Mattila sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila.Yle

Mattila on tutkinut muun muassa kauppakeskusten investointeja ja kaupan kehitystrendejä.

– Tuntuu oudolta, että suuret kauppakeskukset ovat tehneet suuria panostuksia fyysisiin kauppapaikkoihin, kun samalla tiedetään että tavarakauppa ja muotikauppa siirtyvät enemmän verkkoon. Se on tutkijan näkökulmasta aika epäjohdonmukaista, professori Mattila sanoo.

Uudet jätit luottavat sijaintiinsa – mutta kuka häviää?

Uusia jättikeskuksia tehdään pääkaupunkiseudun paraatipaikoille.

Kalasataman Redi, Keski-Pasilan Tripla ja Vantaan Kivistön kauppakeskus rakentuvat keskelle uusia, suuria asuinalueita. Niistä on suunniteltu 60 000 – 80 000 neliömetrin kauppakeskuksia, eli ne kaikki kiilaavat Suomen kymmenen suurimman kauppakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) joukkoon.

Kesko rakentaa omaa uutta kauppakeskustaan Itiksen jatkeeksi. Keskukseen on tulossa aluksi 26 000 neliötä ja toisen vaiheen jälkeen mahdollisesti jopa 60 000 neliötä.

Espoon kaksi suurta laajennusta, Ison Omena (laajenee 50 000 neliöstä 100 000:een, josta julkisia tiloja noin 6 000 neliötä) ja Tapiolan kauppakeskus Ainoa (laajenee 10 000 neliöstä 30 000:een), valmistuvat ensi vuonna valmistuvan länsimetron varteen.

– Näemme, että tämä sijainti on sellainen, jossa on varaa laajentua. Olemme länsimetron päässä alueella, joka kasvaa voimakkaasti, sanoo Ison Omenan kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi Citycon-yhtiöstä.

Espoon kaupunki näkee asian samoin, sillä Ison Omenan laajennusosaan valmistuvat muun muassa kaupungin palvelupiste, terveysasema ja kirjasto. Kauppakeskus laajentaa voimakkaasti ravintolatarjontaansa, ja kompleksiin rakennetaan seitsensalinen elokuvateatteri.

Citycon, kuten muutkin kauppakeskusyhtiöt, rakentaa kauppakeskukset nyt keskelle asutusta hyvien yhteyksien varteen. Tällä strategialla yhtiöt tavoittelevat markkinaosuuksia niiltä kauppakeskuksilta, jotka sijaitsevat syrjemmässä tai huonompien yhteyksien varrella.

Niin sanotun "automarkettimatkan" päähän kauppakeskuksia ei enää rakenneta. Professori Mattila uskoo, että niin sanotut välikoon kauppakeskukset ovat uusjaossa uhan alla.

– Hävijien puolelle jää todennäköisesti aika moni sellainen funktionaalinen kauppakeskus, joka ei ole niin suuri että sieltä löytyisi ihan kaikkea ja jossa olisi mitään jännää, mutta ei myöskään niin lähellä että sinne olisi helppo kävellä, Mattila sanoo.

verkkokauppa kasvaa -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kauppakeskukset muuttuvat, kun verkkokauppa valtaa alaa

Mattilan mukaan neliömäärän tarve kauppakeskuksissa on pienenemään päin. Kaupoista on tulossa esittely- ja palvelutiloja, ei tavaravarastoja. Menestyksen avain on fyysisen kaupan ja verkkokaupan yhteensovittamisessa.

– Tuotteita käydään katsomassa ja testaamassa kaupassa, mutta tilataan sitten kotiin verkosta. Tavallisen kaupan rooliksi saattaa tulla enemmän esitellä, palvella, neuvoa ja opastaa tuotteissa, Mattila sanoo.

– Tämä on tietysti haaste isoihin neliöihin luottaville kaupan yksiköille.

Kauppakeskuksissa tiedetään varsin hyvin alan olevan murroksessa. Kun Kauppakeskusyhdistys kokosi liiketoimintansa ammattilaisten tulevaisuudennäkemyksiä kaksi kuukautta sitten barometriinsa, vastaukset olivat samankaltaisia (siirryt toiseen palveluun) kuin professori Mattilalla.

– Kauppakeskusten liiketoimintalogiikka on monin osin muuttumassa, ja kauppakeskuksilta edellytetään uudenlaista ketteryyttä. Liikkeiden vaihtuvuus kasvaa, tilojen keskikoko pienenee ja pop up -myymälöiden määrä lisääntyy, barometrin näkemyksistä kerrottiin tiedotteessa.

Miksi uusia kauppakeskuksia sitten tehdään? Kilpailun vuoksi, Mattila uskoo.

– Osittain siinä on varmasti kysymys siitä, että kauppakeskukset yrittävät päästä rinnanmitan edelle muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa pahinta kilpailijaa. Kysymyksessä voi olla jonkinlainen pudotuspelikin, jossa jotkut jäävät sitten huonoon ja ahtaaseen paikkaan.