Sosialistien valta Venezuelassa päättyi murskatappioon

Oppositio on lopettanut "chavistien" vallan Venezuelan parlamentissa. Kansan enemmistö on saanut tarpeekseen huonosta talouspolitiikasta.

Ulkomaat
Kolme miestä heiluttaa suurta Venezuelan lippua.
Opposition kannattajat juhlivat vaalivoittoa Caracasissa 7. joulukuuta.Luis Robayo / EPA

Eteläamerikkalaisen Venezuelan parlamenttivaalit ovat päättyneet oppositiopuolueiden suureen voittoon. Sosialistien 17 vuotta jatkunut valtakausi olisi siis päättymässä.

Kansallinen vaalitoimikunta ilmoittaa, että opposition Demokraattinen unioni on saanut varmistettua jo 99 paikkaa 167-paikkaiseen parlamenttiin. Sosialistit ovat toistaiseksi saaneet 46 paikkaa. Viimeisten paikkojen äänimäärien laskeminen on kesken.

Venezuelan presidentti Nicolas Maduro on jo myöntänyt puolueensa tappion. Hän syyttää tappiosta sosialistiseen vallankumousliikkeeseen kohdistettua "taloussotaa". Maduron valtakausi presidenttinä kuitenkin jatkuu vuoteen 2019 saakka.

Nicolas Maduro
Venezuelan presidentti Nicolas Maduro esitteli suoritetun äänestyksen merkin, värjätyn sormen sunnuntaina 6. joulukuuta.Miguel Gutierrez / EPA

Venezuela on täysin riippuvainen öljytuloista. Viime vuosina tapahtunut öljyn hinnan raju lasku on ajanut maan talouden katastrofiin.

Maduro jatkoi edeltäjänsä, kiihkomielisen sosialistipresidentin Hugo Chavezin talouslinjaa, missä öljytulojen käyttö oli keskeisessä asemassa, mutta muu talous jäi huomiotta.

Demokraattisen opposition kannattajat puhkesivat iloisiin huutoihin vaalituloksen tultua julki ja ilotulitteita ammuttiin Caracasin taivaalle.

Äänestys on sujunut suhteellisen rauhallisesti. Oppositio oli vaalikampanjan aikana vaikeuksissa. Sen rahavarat ovat olleet niukat ja sosialistihallinto pyrki estämään oppsition pääsyä valtiollisiin tiedotusvälineisiin.

Venezuelan sosialistien vaalitappio jatkaa Etelä-Amerikan vasemmistopuolueiden alamäkeä. Marraskuun lopussa keskusta-oikeistolainen liikemies Mauricio Macri voitti Argentiinan presidentinvaalit ja päätti maan 12 vuotta jatkuneen vasemmistovallan. Myös Brasiliassa vasemmistolainen presidentti on vaikeuksissa hiipuvan kannatuksen ja rikossyytteiden paineessa.

Lähteet: AP, Reuters