Saamelaisaktivisti teki poliittisen mielenilmauksen Linnan juhlissa – Tätä numero 169 tarkoittaa

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina nähtiin poliittinen mielenilmaus niin kutsutun ILO 169 -sopimuksen puolesta. Kyse on sopimuksesta, josta Suomessa on väännetty kättä jo 25 vuotta – ilman tuloksia.

Linnan juhlat
Pauliina Feodoroff ja Milja Sarkola.
Pauliina Feodoroff ja Milja Sarkola itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina 6. joulukuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kolttasaamelainen taiteilija ja aktivisti, ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff järjesti ohjaaja-käsikirjoittajapuolisonsa Milja Sarkolan kanssa poliittisen mielenilmauksen Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina.

Feodoroff oli kutsuttu juhliin kolttasaamelaisen Saa´mi Nue´tt -kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Feodoroffin hiuksista ja Sarkolan käsivarresta löytyivät numerot "169". Numerot viittaavat alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimukseen, jonka ratifioiminen jätettiin Suomessa pöydälle viime hallituskaudella maaliskuussa.

Mikä ILO 169? – Sopimuksesta on väännetty Suomessa kättä jo 25 vuotta

Arla Magga Čáhppes ráidu 13.3.2015
Suomen saamelaisnuoret osoittivat maaliskuussa mieltään alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen puolesta.Vesa Toppari / Yle

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen nro 169:n tarkoituksena on taata alkuperäiskansoille, eli Suomessa saamelaisille, samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöön kuuluvilla on, sekä korjata saamelaisiin kohdistuneen sulauttamispolitiikan kielteisiä vaikutuksia. Suomen perustuslain mukaan saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja sopimuksella Suomi sitoutuu edistämään saamelaisten oikeuksia.

Sopimus hyväksyttiin ILO:n yleiskokouksessa Genevessä kesäkuussa 1989. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 22 valtiota, näiden joukossa muun muassa Norja ja Tanska.

Suomessa ILO:n ratifiointia on suunniteltu jo 25 vuotta ja ratifioiminen kuului myös Stubbin hallituksen hallitusohjelmaan. Puhemisneuvosto päätti kuitenkin viime metreillä viime maaliskuussa jättää sopimuksen ratifioinnin pöydälle ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

"Ratifiointipyrkimyksiä ovat varjostaneet muun muassa väärinkäsitykset"

Viime hallituskaudella silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson myönsi, että ILO 169 -sopimuksesta on liikkeellä paljon väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja, jotka voivat vaikuttaa myös ratifiointiprosessiin Suomessa. Yle Sápmi kokosikin vuonna 2014 asiantuntijalähteiden perusteella listanyleisimmistä ILO 169 -sopimusta koskevista uskomuksista.

Vuonna 2014 myös silloinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet julkaisi väärinkäsityksiä oikomaan tietovihkosen "99 kysymystä ja vastausta ILO 169 -sopimuksesta (siirryt toiseen palveluun)". Vähemmistövaltuutettu halusi julkaisullaan hälventää ihmisten aiheettomia pelkoja ja lisätä yhteiskunnan tietoisuutta sopimuksesta ja sen tarkoituksesta.

Saamelaiset vaativat ILO:n ratifioimista yhtenä rintamana

Čáhppes ráidu
Vesa Toppari / Yle

Muun muassa Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät, pohjoismainen Saamelaisneuvosto, Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ja lukuisat saamelaisorganisaatiot ovat vaatineet ILO 169 -sopimuksen ratifiointia Suomessa ja hakeneet siihen tukea muun muassa YK:lta.

Suomen saamelaisnuoret -yhdistys järjesti viime keväänä eduskuntatalon edessä mielenosoituksen ILO 169 -sopimuksen puolesta. Niin kutsuttuun mustaan raitoon osallistui satakunta ihmistä.

Saamelaisia ei ole mainittu Sipilän hallitusohjelmassa. Oikeusministeriö tiedotti kuitenkin marraskuussa, että edellisen hallituksen esitys sopimuksen ratifioimisesta on tarkoitus pitää vireillä eduskunnassa ensi vuoden ajan.

Artikkelia muokattu 11.47. Milja Sarkolan titteli vaihdettu ohjaaja-käsikirjoittajaksi.