Mediatyöryhmä rukkaisi veroja ja määrittäisi Ylen tehtävät tarkemmin

Median tilannetta pitäisi helpottaa muun muassa arvonlisäveroa muuttamalla. Yle ei lämpene ehdotetuille pakko-ostoille.

kulttuuri
Toimittaja Ilkka Kilpeläinen valmistautuu lukemaan viittomakielisiä uutisia uutisstudiossa.
Yle

Kotimaisen median toimintaedellytyksiä pohtinut työryhmä esittää (siirryt toiseen palveluun) tukun muutoksia markkinoiden ja kilpailuasetelman muuttamiseksi.

Työryhmä muun muassa tasaisi digitaalisen ja fyysisen eli perinteisen printtimedian välistä arvonlisäveroa. Työryhmän mielestä veron pitäisi olla sama. Nyt digitaalisista mediasisällöistä kerätään 24 prosentin suuruinen vero. Paperilehtien verokanta on kymmenen prosenttia.

Lisäksi välinekohtaista mainonnan sääntelyä pitäisi purkaa ja tv- ja radiotoimintaa harjoittavilta yrityksiltä perittävä valvontamaksu pitäisi poistaa.

Anssi Vanjoki.
Mediatyöryhmän johtaja Anssi Vanjoki.Yle

Työryhmän mukaan nykymallin mukainen mainonnan sääntely ei kohdistu tasapuolisesti eri toimijoihin. Lisäksi maailmanlaajuisilla toimijoilla on etulyöntiasema kotimaisiin verrattuna, raportissa sanotaan.

Viestinnän keskusliitto arvioi, että esimerkiksi radiomainonnan aikarajoitukset ja mietojen alkoholijuomien mainosrajoitukset purkamalla saataisiin mukaan noin 10 miljoonan, jopa 20 miljoonan euron vuosittaiset lisätulot.

– Nämä 17 toimenpidettä, jotka me listaamme tässä, olivat ne, jotka sekä nopeimmin että vaikuttavimmin voivat vaikuttaa Suomen mediakenttää eteenpäin, sanoo työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Ylen Ajantasa-ohjelmassa.

Samassa haastattelussa Vanjoki muistutti, että mitään kultamunaa media-alalle työryhmä ei ole löytänyt.

Ylen rooliin muutoksia ja tehtäviin tarkennuksia

Ylestä työryhmä sanoo, että Ylen tehtävät pitäisi määritellä tarkemmin. Tavoitteena on, että toiminta edistäisi koko suomalaisen mediamarkkinan toimintaa.

Nyt kaupalliset toimijat pitävät Ylen asemaa ja resursseja kilpailua vääristävänä.

Lisäksi Ylen pitäisi siirtyä kohti nykyistä kilpailullisempaa toimintamallia omaa tuotantoa vähentämällä eli ulkoistamalla toimintojaan. Käytännössä työryhmä esittää ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä hankittavien ohjelmien määrän viisinkertaistamista nykyisestä noin 27 miljoonasta eurosta.

Ehdotus tarkoittaisi riippumattomien tuotantojen osuuden olevan tulevaisuudessa 30 prosenttia kaikista Ylen kuluista.

Ylen Jääskeläinen ei innostu pakko-ostoista

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen pitää ehdotusta ja sitä koskevia prosentteja mahdottomina toteuttaa. Raportissa ehdotetaan, että Yleisradion koko liikevaihdosta 30 prosenttia käytettäisiin ulkopuolisiin ostoihin tuotantoyhtiöiltä.

– Kun suomalaisen yleisön etu vaatii, niin me mielellämme ostamme tuotantoyhtiöiltä hyviä ohjelmia, Jääskeläinen sanoi Ylen Ajantasa-ohjelmassa.

Samalla hän huomautti, että pakottaminen johtaisi todennäköisesti tilanteeseen, jossa jouduttaisiin ostamaan heikompaa laatua kalliimmalla kuin on perusteltua.

– Tuotantoyhtiösektorin kannalta olisi aivan mahtavaa, jos Yleisradio pakotettaisiin tuomaan 100–150 miljoonaa euroa pöytään ja pakotettaisiin ostamaan ohjelmia riippumatta siitä, ovatko ne ostamisen arvoisia, Jääskeläinen sanoi.

Jääskeläisen laskelmien mukaan noin suuri kiintiö ostamiseen tarkoittaisi, ettei Yleisradioon jäisi uutis- ja ajankohtaistoimintojen ulkopuolelle käytännössä yhtään mitään, ja kaikki kulttuurin, viihteen ja draaman osat jouduttaisiin sulkemaan.

– Uutis- ja ajankohtaistoimintaa kukaan täysjärkinen nyt tuskin ehdottaa ulkoistettavaksi. Siitä ei ole seurannut koskaan mitään hyvää.

Näiden perusteella Jääskeläinen toivoo, että kun Yleä koskevia päätöksiä tehdään, niin silloin päätös pidetään suomalaisten etua katsovien käsissä.

– Ei niissä käsissä, jotka katsovat tuotantoyhtiöiden etua tai yksityisten mediayhtiöiden etua, päätoimittaja sanoi Ajantasassa.

Työryhmä esittää myös, että Ylen verkkopalvelun voisi laajentaa kansalliseksi, avoimeksi sisältöalustaksi.

Yleisesti ottaen työryhmä vähentäisi media-alan koulutusta ja muuttaisi osan koulutuksen aloituspaikoista jatkokoulutuspaikoiksi.

Kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä pohtiva työryhmä asetettiin elokuun alussa. Sen johdossa oli Anssi Vanjoki. Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.).