1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylimääräistä kouluruokaa voisi jakaa ilmaiseksi, mutta kuka sen tekee?

Esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailuista ylijäävän ruuan hyödyntämiseen on haluja, mutta ensin olisi löydettävä vastuullinen, ruokatuotannon tunteva yhteistyötaho. Se ei ole aina helppoa.

ilmiöt
Kokkolan Koivuhaan koulun keittiössä punnitaan Tähteitä nolla! -kampanjan ruoantähteitä.
Juha Kemppainen / Yle

Monet eri koulujen ruokatoimijat lahjoittavat tai myyvät ylijäämäruokaa ympäri Suomen. Myös ateriapalveluita tarjoava Kajaanin Mamselli kävi vuosi sitten keskusteluja Työttömien yhdistyksen kanssa tähderuoan hyödyntämisestä, mutta neuvottelut kaatuivat Työttömien yhdistyksen resurssipulaan.

Mamsellin johtaja Tuija Vuorisen mukaan ruokalistoja ei voi suunnitella siten, etteikö hävikkiruokaa jäisi välillä yli.

– Mamselli haluaa laittaa paukut ja panokset siihen, että ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista yhteistyökumppania, jonka kanssa voisi hävikkiä hyödyntää, Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen sanoo.

Keskustelua on käyty myös paikallisten poliittisten päättäjien kanssa, mutta heidänkään kautta yhteistyökumppania ei ole löytynyt.

– Jos vastuullinen ruokatuotannon ja omavalvonnan tunteva toimija löytyisi, olemme ehdottomasti valmiita miettimään keinoja tähderuoan hyödyntämiseen, Vuorinen sanoo.

Myyntiä vai lahjoittamista?

Ongelmallista ruoan lahjoittamisessa tai myymisessä on ainakin se, ettei ruokahävikkiä tule tasaisesti joka päivä. Mamsellin työntekijöiden työtehtävät on mitoitettu siten, että kun kouluruokailu päättyy, siirtyvät työntekijät seuraavaan tehtävään.

Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista yhteistyökumppania, jonka kanssa voisi hävikkiä hyödyntää.

Tuija Vuorinen

– Jos haluaisimme, että työntekijä jäisi odottamaan, että tuleeko sieltä muita ruokailijoita, pitäisi tälle työpanokselle löytää maksaja. Toinen vaihtoehto on, että jokin kumppani tulee hoitamaan tarjoilua meidän yksikköön. Kumppani voi myös jäähdyttää ruoan ja viedä sen omaan ruokailupaikkaan.

Vuorinen istuisi mielellään vastuullisen toimijan kanssa saman pöydän ääreen neuvottelemaan yhteistyöstä. Ylijääneen ruuan myyminenkin on mahdollista, mutta mieluummin Vuorinen lahjoittaisi ruuan pois. Myös byrokratia tulisi ottaa huomioon.

– Hallintojohtajan kanssa pitäisi käydä keskustelua siitä, onko kaikki luvallista ja hyväksyttyä. Kun kuitenkin toimimme verovaroilla.

Lautashävikki laskuun

Vuorinen ei osaa arvioida, minkä verran ruokahävikkiä tulee keskimääräisesti päivittäin. Mamselli laskee hävikin prosentein lautasta kohden. Pyrkimyksenä on, että lautashävikki jäisi alle 10 prosentin.

Koululaisia ollaan kannustettu järkeviin annoskokoihin Otanmäen koululla, missä ruokalaan on viety vaaka ja oppilaat voivat punnita ylijääneen ruuan.

Matematiikan tunnilla on havainnollistettu, että minkälainen osa on heitetty iPadista pois – ruoan mukana.

Tuija Vuorinen

– Siinä näemme, kuinka paljon yksittäisen henkilön valinnat vaikuttavat. Lautashävikki on laskenut muutaman prosentin, kertoo Vuorinen.

– Matematiikan tunnilla on havainnollistettu, että minkälainen osa on heitetty iPadista pois – ruoan mukana. Siellä on tehty ihan konkreettisia asioita. Näitä malleja lähdetään viemään muihinkin yksiköihin, hän lisää.

Mamsellilla on kymmeniä yksiköitä, joissa ruokaa valmistetaan tai jaetaan. Vaikka sopiva yhteistyökumppani löytyisikin, ei Vuorisen mukaan jokaiseen yksikköön saada ostamis- tai lahjoitusmahdollisuutta.

– Esimerkiksi päiväkodit ovat sellaisia paikkoja, missä menettelyä ei tulla toteuttamaan. Hävikkiruokaa hyödynnettäisiin kumppanin avulla yhdestä tai kahdesta yksiköstä.

Mamsellin työntekijät voivat pienentää ylijäämäruoan määrää myös ostamalla ruokaa kotiin itselleen.

Lue seuraavaksi