Sammaleesta tavoitellaan Suomeen uutta miljardibisnestä

Suomen soilta saatetaan nostaa tulevaisuudessa muutakin kuin turvetta. Rahkasammal kiinnostaa sekä kasvualusta- että energiaominaisuuksiltaan.

talous
Rahkasammal.
Rahkasammal.Christian Fischer / Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported

Rahkasammalta on tutkittu Suomessa useiden vuosien ajan. Mukana kehitystyössä ovat olleet alan tutkimuslaitokset ja yritykset, kuten Vapo, Biolan ja Kekkilä.

Tavoitteena on ollut kehittää perinteisen kasvuturpeen korvaava kasvualusta. Kokemukset ovat olleet hyviä ja rahkasammaleella on saatu jopa parempia kasvutuloksia kuin turpeella.

Rahkasammal uusiutuu uudelleen kerättäväksi noin 30 vuodessa. Suomessa sitä voitaisiin kerätä ojitetuilta suoalueitailta, jotka eivät sovellu kannattavaan metsäntuotantoon.

Rahkasammaleessa piilee Suomessa miljardipotentiaali

Rahkasammaleesta tehdyillä kasvualustoilla tähytään Euroopan kasvihuoneisiin. VTT:n ja MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan alan markkinat ovat Euroopassa noin 2,5 miljardia euroa.

Markkinamahdollisuuksia on selvitetty muun muassa Suomen soisimmassa maakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Siellä rahkasammaleen tuotantoarvo olisi lähes 100 miljoonaa euroa, mikä jatkojalostuksen jälkeen mahdollistaisi jopa 650 miljoonan euron vientibisneksen pelkästään Pohjois-Pohjanmaalta.

Rahkasammal soveltuu myös bioetanolin valmistukseen ja energiantuotantoon. Asiantuntijoiden mukaan sammal ei kuitenkaan ole ensimmäisenä jonossa biopolttoaineiden raaka-ainelistalla.

Turvekomposiitin ominaisuuksia tutkitaan Oulussa

Pohjois-Pohjanmaalla selvitetään myös laajemmin soiden ja turpeen hyötykäyttöä.

Yksi uusista tutkimushankkeista on Oulun yliopistossa alkanut Innoturve-hanke, jossa selvitetään turpeen ja suobiomassan uusia käyttö- ja markkinamahdollisuuksia. Tavoitteena on löytää korkean jalostusasteen käyttökohteita.

Turpeesta saatavilla kemikaaleilla voi olla käyttöä vedenpuhdistuksessa.

Ari Ämmälä

Tutkittavana ovat etenkin turpeen kuituominaisuudet eli saadaanko siitä nano- ja mikropartikkeleita, joita pystyttäisiin hyödyntämään kestävissä komposiittimateriaaleissa ja vesikemikaaleina, kertoo hankkeen vetäjä, tutkijatohtori Ari Ämmälä Oulun yliopistosta.

- Turvekuitu reagoi hyvin muovin kanssa ja se soveltuu komposiittirakenteisiin. Turpeesta saatavilla kemikaaleilla puolestaan voi olla käyttöä vedenpuhdistuksessa, arvioi Ämmälä.

Oulussa on jo yhdistetty turvetta ja muovia mustaksi komposiittikappaleeksi – joka muuten tuoksuu lakritsille.