Riippakoivun risuista syntyy kranssi ja kaisloista enkeli – luonto on askartelijalle aarreaitta

Monet perinteiset joulukoristeet syntyvät luonnonmateriaaleista, esimerkiksi havuista tai oljista. Tosi askartelija osaa hyödyntää luonnon tarjoamat ilmaiset tarvikkeet monipuolisesti. Aina ei tarvitse lähteä edes metsään asti, sillä askartelijalle löytyy aarteita kotipihaltakin.

Kotimaa
Kaislaenkeli ja risukori.
Kaislaenkeli ja risukori.Elina Kaakinen / Yle

Miira Karhu esittelee käsin tehtyjä joulukoristeita. Materiaalina on käytetty olkea, kaislaa, pajua, katajaa, riippakoivun risuja, oksia, naavaa, kääpiä... mitä kaikkea luonnosta löytyykään. Laatikosta Karhu kumoaa pöydälle ison kasan kuusen havuja.

– Tästä syntyy havukranssi. Kranssi on helppo tehdä sellaisenkin, joka ei ole niin harjaantunut askartelutöiden tekemisessä. Sidontalangan avulla syntyy kranssi helposti valmiiseen pohjaan, vinkkaa Karhu.

Havukranssi
Havukranssi valmistuu.Elina Kaakinen / Yle

Jos pohjankin haluaa tehdä itse, se onnistuu vaikkapa risusta, pajusta tai oljesta.

Lumettomana aikana voi kranssin materiaaliksi kerätä havujen lisäksi myös puolukan ja mustikan varpuja. Kranssin koristelussa vain mielikuvitus on rajana.

– Vanhoja sammaloituneita oksia voi käyttää tai naavaa tai käpyjä. Vaikka kiviä voi maalata koristeeksi ja savesta voi myös tehdä koristeita!

Kesällä keräillään

Isonkyrön Villavintin ja Taitovintin vastaavana neuvojana toimiva Miira Karhu kertoo käyttävänsä paljon luonnonmateriaaleja käsitöissään pitkin vuotta ja varsinkin joulun alla.

Miira Karhu
Miira KarhuElina Kaakinen / Yle

– Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka tekisi askartelutöitä joulun alla, materiaaleja on luonnosta kerättävä pitkin vuotta. Joulun tulo pitää ennakoida.

Männynkäpyjä kannattaa kerätä mahdollisimman kuivana aikana, että ne kuivuvat mahdollisimman aukinaisiksi. Kuusenkäpyjä voi käyttää "suppuisenakin".

Paju on kerättävä keväällä, jos sen haluaa kuoria ja esimerkiksi kaislan ja oljen kerääminen on syytä ajoittaa juhannuksen tietämiin.

Kaisla taipuu moneksi

Miira Karhu on tehnyt kaislasta kauniin jouluenkelin. Hän sanoo, että kaislaa on helppo käsitellä, se taipuu käsissä mukavasti.

– Jos kaislaa kerää itse, on sen kuivaamisen kanssa oltava tarkkana, ettei kaisla pääse homehtumaan. Pitää olla hyvä, tuuletettu tila.

Kaislaa käytetään märkänä. Kun se on liotettu, se taipuu moneksi, vaikka palmikoiksi tai kierteelle.

Kaislasta tehty joulutähti.
Kaislasta tehty joulutähti.Elina Kaakinen / Yle

Luonnonmateriaaleista innostuneen askartelijan ei tarvitse välttämättä mennä merenrantaan tai metsään asti. Pihamaan koristekasvejakin kannatttaa katsella "sillä silmällä".

Miira Karhu vinkkaa, että esimerkiksi korallikanukasta saa näyttävän kranssin. Myös erikoisempia havuja ja käpyjä voi kerätä puutarhasta. Karhu mainitsee hyvinä esimerkkeinä hopeakuusen havut ja sembramännyn kävyt.

Risuja ja pölkkyjä

Maahan pudonneita käpyjä ja risuja saa luonnosta kerätä jokamiehenoikeuden nojalla. Miira Karhu on tehnyt riippakoivun risuista korin ja kranssin, joka on saanut jouluisen ilmeen punaisella paperinarulla ja huopakoristeilla.

– Sitkeämpiä risuja saa, jos niitä kerää kaadetusta puusta, mutta maahan pudonneistakin risuista varsinkin riippakoivun risut käyvät askarteluun hyvin. Ne ovat pitkiä ja taipuisia.

Risukranssi ja olkitähti.
Kranssiin on käytetty riippakoivun risuja.Elina Kaakinen / Yle

Karhu kehuu risua askartelumateriaalina. Se sopii hyvin monenlaisiin tuotteisiin, se on vahvaa ja kestävää.

Myös nuoren koivun rungosta tai vahvasta oksasta syntyy helposti jokamiehen joulukoriste: pölkkytonttu. Pölkyn tai oksan pää veistetään viistoon, hiippalakki maalataan punaiseksi ja parraksi kiinnitetään esimerkiksi naavaa.

– Rohkeasti vaan ideoimaan ja kokeilemaan. Luonto on askartelijalle varsinainen aarreaitta.