Pohjois-Karjala ei pistä päätään pensaaseen vaan kaivautuu rikkaaseen maankamaraan

Pohjois-Karjalassa elää vahva usko kaivannaisalan tulevaisuuteen. Joensuussa maanantaina julkistetun toimenpidesuunnitelman mukaan ala kasvaa nykyistä paljon merkittävämmäksi työllistäjäksi tulevien vuosien aikana. Esimerkiksi kaivosten, kivilouhimoiden, malminetsinnän, laitevalmistuksen ja koulutuksen toivotaan työllistävän 3 000 ihmistä vuonna 2030.

talous
Porausjumbo kaivostunnelissa Kylylahdessa Polvijärvellä.
Kymmeniä tonneja painava porausjumbo on edennyt maan alla noin puoli kilometriä.Ari Haimakainen / Yle

Pohjois-Karjalassa uskotaan vakaasti kaivannaisalan tulevaisuuteen.

Maanantaina julkistetun maakunnallisen kaivannaisalan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on, että Pohjois-Karjala on 15 vuoden kuluttua kansainvälisesti tunnettu kaivannaisteollisuusmaakunta.

Toiveissa on, että esimerkiksi kaivokset, luonnonkivilouhimot, laitevalmistus, malminetsintä ja koulutus antavat vuonna 2030 maakunnassa työtä kaikkiaan noin 3 000 alan ammattilaiselle. Nykyisin ala työllistää noin 1 000 pohjoiskarjalaista.

Tämä kaikki pitää saada kasvamaan meille uutta hyvää tulevina vuosina.

Hannu Hoskonen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kaivannaisryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) myöntää, että tavoitteet ovat kovat.

– Mutta pitää muistaa, että meillä on jo nyt kaksi toimivaa kaivosta, Kylylahdessa ja Pampalossa. Sitten meillä on Outokummun Mintec mineraalilaboratorio, joka on aivan maailman huippuosaamista. Koulutusjärjestelmät ovat kunnossa. GTK:n väki on käytössä

Hannu Hoskosen mukaan alan ammattilaisia ja kaivosalan osaajia on Pohjois-Karjalassa niin paljon, että niitä ei pysty luettelemaankaan.

– Perusasiat ovat meillä kunnossa, ja tämä kaikki pitää saada kasvamaan meille uutta hyvää tulevina vuosina.

Mikä ei kasva, se on kaivettava maasta    

Pohjois-Karjalalla on pitkät perinteet kaivannaismaakuntana. Suomalaisen kaivosteollisuuden juuret ovat syvässä Outokummun maaperässä, jossa aloitti maan ensimmäinen kuparikaivos vuonna 1910.

Maasta kaivettavalla hyvinvoinnilla on edelleen iso merkitys pohjoiskarjalaisille. Kaivostoiminnan ja louhinnan painoarvo maakunnalle on yli kaksinkertainen koko maan tilanteeseen verrattuna.

Alan isosta roolista kertoo sekin, että missään muussa maakunnassa ei toimi vastaavaa kaivannaisryhmää. Siinä ovat edustettuina muun muassa kaivosyhtiöt Boliden ja Endomines, Ely-keskus, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, seudulliset kehittämisyhtiöt, GTK ja NunnaUuni Oy.

Kaivannaisryhmän toiveissa siintää ainakin yksi uusi metallikaivos, 4-6 louhimoa sekä talkin tuotannon ja vuolukiviteollisuuden vahvan aseman säilyttäminen.

Kaivannaisryhmä pitää tärkeänä kehittämiskohteena myös mineraalivarantojen kartoittamista ja tuotannollisten mahdollisuuksien selvittämistä, mikä merkitsee panostamista malminetsintään ja etsintämenetelmien kehittämiseen. Tätä tavoitetta kampittaa ikävästi se, että GTK:n eli Geologian tutkimuskeskuksen voimavaroista ollaan säästösyistä leikkaamassa noin viidennes.

Kaivannaisryhmän raportin henki on, että maailmanlaajuinen huono taloustilanne ei kestä ikuisesti. Nousu alkaa ennen pitkää, ja silloin tarvitaan mineraaleja rakentamiseen. Ja se mikä ei kasva, se on kaivettava maasta.

Näköpiirissä on siis kaivannaistoiminnan uusi tuleminen. Se merkitsee myös uuden sukupolven kaivosten tulemista, joissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuut on huomioitu.