Nuorten tekemät henkirikokset ovat harvinaista, mutta usein raaempia, kuin aikuisten tekemät

Suomalaistutkimusten mukana nuorten henkirikollisuus ei poikkea suuresti aikuisten tekemistä rikoksista. Tutkimusten mukaan nuorten henkirikokset ovat yllätyksellisempiä ja vaikeammin ennakoitavia, kuin vanhempien ikäryhmien rikokset.

Kotimaa
nuoret, syrjäytyneet.
Yle

Nuoret henkirikoksen tekijät ovat usein moniongelmaisia poikia ja miehiä. Ikäryhmässä 15–17 -vuotiaat keskimäärin 1,4 poikaa 100 000:sta syyllistyy henkirikokseen vuosittain.

Samanikäisistä tytöistä ei vuosina 2003–2011 yksikään syyllistynyt henkirikokseen.

Sisäministeriö laati vuonna 2012 julkaisun Miksi nuori surmaa? Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista. Siinä tarkastellaan lähinnä nuorten tekemiä niin sanottuja joukkosurmia.

Julkaisun mukaan pääosa henkirikoksia tehneistä nuorista on ollut päihteiden väärinkäyttäjiä ja huomattavalla osalla nuorista henkirikoksen tekijöistä on vaikea perhetausta.

Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat aikuisten tekemiä henkirikoksia useammin julkisella paikalla, kohdistuvat vieraisiin ihmisiin, ja ne tehdään useammin ryhmässä. Tarkastelujaksolla nuorten tekemät henkirikokset olivat myös aikuisten tekemiä henkirikoksia suunnitelmallisempia ja raaempia.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan nuorten henkirikokset ovat yllätyksellisempiä ja vaikeammin ennakoitavia kuin vanhempien ikäryhmien rikokset.

Henkirikollisuus harvinaista

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan vuosina 1980–2004 henkirikoksiin syyllistyi kaikkiaan 260 poikaa ja 23 tyttöä, heidän tekemiensä rikosten kokonaismäärä oli 271.

Raportissa kuitenkin arvellaan, että syyllisten todellinen määrä on ollut kymmenisen prosenttia korkeampi, koska aineistosta puuttui pääosa alle 15-vuotiaista syyllisistä.

Nuorten henkirikollisuus on Suomessa nykyisin kansainvälisesti arvioiden harvinaista. Vaikka henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa.

Tutkimusaineistoon sisältyi vuosilta 1980–2004 90 alle 18-vuotiasta ja 193 18–20-vuotiasta henkirikoksentekijää. Poikia heistä oli 260 (92 %), tyttöjä 23 (8 %).

Raportin mukaan nuorten henkirikokset liittyvät huomattavan usein omaisuusrikoksiin ja tekijälle ennalta tuntemattomien uhrien osuus on suurempi kuin vanhempien ikäryhmien rikoksissa.

Noin yksi henkirikos vuodessa

Tuorein nuorten henkirikoksia käsittelevä tutkimus on psykologi Monica Gammelgårdin nuorisopsykiatrian alana kuuluva väitöskirja, joka tarkastettiin toukokuussa Tampereen yliopistossa.

Tutkimuksen mukaan poliisin tietoon tulee aikaisempaa enemmän etenkin lievempiä väkivallantekoja ja uhittelua. Samalla pitkäaikaistutkimus on osoittanut, että Suomessa alaikäisten keskuudessa tapahtuu noin yksi henkirikos per vuosi.

Jos mukaan otetaan kaikki poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset, alaikäisten osuus kokonaisväkivaltarikollisuudesta nousee viidestä kymmeneen prosenttiin.