MRSA-bakteeria löytyi satunnaisesti suomalaisesta sianlihasta

Evira on löytänyt kuudesta lihanäytteestä MRSA:ta tutkittuaan 275 näytettä. MRSA tunnetaan sairaalabakteerina, johon antibiootit eivät tehoa.

Kotimaa
Sikoja sikalassa.
Saija Nironen / Yle

Myös suomalaisessa sianlihassa on satunnaisesti antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria, kertoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira. MRSA on tullut tutuksi sairaalabakteerina, johon penisilliiniryhmän antibiootit eivät tehoa.

Lihasta MRSA voi siirtyä ihmiseen suorassa kosketuksessa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yksi vakavimmista uhkista ihmisten terveydelle.

– Sikatilojen MRSA-tartunnat ovat maailmanlaajuisestikin uusi asia. On todennäköistä, että vielä kymmenen vuotta sitten bakteeria ei olisi löydetty sianlihasta, sanoo Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi tiedotteessa.

Virastossa on valmistumassa kartoitus, jossa on tutkittu bakteerin esiintymistä kaupassa myynnissä olevassa tuoreessa sianlihassa. Tähän mennessä Evira on löytänyt kuudesta lihanäytteestä MRSA:ta tutkittuaan 275 näytettä. Viisi MRSA-tapauksista koski kotimaista sianlihaa.

MRSA voi tarttua ihmisestä toiseen, ihmisestä eläimeen, eläimestä toiseen ja eläimestä ihmiseen. Sianlihasta bakteeri kuitenkin kuolee, kun liha kuumennetaan vähintään 75 asteeseen. Tartunnan ehkäisemiseen riittää hyvä keittiöhygienia, Evira ohjeistaa.

Bakteeri voi aiheuttaa tulehduksia rikkoutuneella ihoalueella tai leikkaushaavoissa. Tulehdus voi pahimmillaan levitä hengenvaaralliseksi verenmyrkytykseksi eli septiseksi infektioksi.

Tanskassa sianlihan MRSA on huimasti Suomea yleisempää, sillä siellä 20–30 prosentissa näytteistä on todettu tartunta. MRSA-bakteerin yleisyys Tanskassa johtuu siantuotannon laajasta antibioottien käytöstä.