Suomenselän metsäpeurat matkalla talvilaitumille – kymmenpäisiä laumoja liikenteessä

Peurat hakeutuvat nyt parin lähiviikon ajan kohti viime vuosien talvilaitumiaan Lappajärven tuntumassa. Kymmenpäiset laumat saattavat vaarantaa liikennettä Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajaseutujen maanteillä. Metsäpeura vaihtaa talvehtimisaluettaan muutamien vuosien välein

luonto
Metsäpeuroja lumisessa metsässä, illmakuvassa etualalla jonko, taustalal yksittäisiä peuroja.
Petri Timonen / Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara kertoo, että pääosa peuroista on ollut Halsuan, Lestijärven ja Perhon metsissä. Pienimpiä laumoja on majaillut myös pohjoisemmilla suoalueilla.

– Nyt tämä ydinjoukko lähtee siirtymään Lappajärven tuntumaan, jossa ne ovat talvehtineet parin- kolmen viime vuoden ajan. Osa on Lappajärven pohjoispuolella ja osa länsipuolella.

Metsäpeura vaihtaa talvehtimisaluettaan muutamien vuosien välein. Kun yhdeltä alueelta alkaa loppua ruoka, laumat siirtyvät muihin maisemiin.

– Aikanaan kun peurakanta syntyi Perhon Salamajärven kupeeseen, se vietti talvensakin siinä ympäristössä. Nyt se alue on kaluttu puhtaaksi, on pakko lähteä siirtymään muualle, sanoo Paasivaara.

Hänen mukaansa nyt alkaa olla merkkejä siitä, että talvehtiminen siirtyy lännemmäksi Lappajärveltä. Viime talven laskennassa Kauhavan rajamailta löytyi monta sataa eläintä.

Peurat kokoontuvat syksyn myötä yhä suuremmiksi ja suuremmiksi laumoiksi. Siihen vaikuttaa myös lumitilanne.

– Mitä enemmän on lunta, sitä suurempia laumoja ne muodostavat, sillä tavalla kulkeminen helpottuu. Peurahan kulkee mieluimmin jonossa, sanoo Paasivaara.

Jäkälää ja varpuja ravinnoksi

Metsäpeura syö pääravintonaan jäkälää, mutta myös varvut kelpaavat. Lisäksi laumoja voi nähdä myös pelloilla. Peurat saattavat syödä oraat pelloilta, tosin tämä kiusa näyttää hieman vähentyneen.

– Kyllähän ne paikallisia vahinkoja aiheuttavat ja niitä on korvattukin. Viime vuosina vahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt, ilmeisesti peurakanta on levittäytynyt sellaisille alueille, joissa tuhoja ei tule.

Paasivaaran mukaan peurat saattavat myös hajottaa pelloille varastoituja rehupaaleja.

Luonnovarakeskuksen muuttotiedot perustuvat maastohavaintoihin ja GPS-pantaseurantoihin. Vaelluksen huippu kestää noin kaksi viikkoa. Suomenselän metsäpeurakannan koko oli keskuksen keväällä 2015 tekemien laskentojen mukaan noin 1300 yksilöä.