Diplomaatti, joka ei asetu poikkiteloin – YK:n pääsihteeri vierailee tänään Suomessa

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on saapunut Helsinkiin juhlistamaan Suomen 60-vuotista jäsenyyttä maailmanjärjestössä. Lähes vuosikymmenen YK:ta johtaneella Banilla on maine hiljaisen diplomatian edustajana. Suuria läpimurtoja ei Banin aikana ole tehty.

Ulkomaat
Ban Ki-Moon Syyrian tilannetta koskevissa neuvotteluissa Euroopan YK:n päämajassa Genevessä 12. huhtikuuta 2012.
Ban Ki-Moon Syyrian tilannetta koskevissa neuvotteluissa Genevessä huhtikuussa 2012.Sandro Campardo / EPA

Eteläkorealainen Ban Ki-moon on johtanut YK:ta kaksi kautta, vuodesta 2007. Pian tulee aika luovuttaa tehtävä ensi vuonna valittavalle seuraajalle.

Näkemykset Banin saavutuksista ja persoonasta jakautuvat. Hiljaisen diplomatian nimiin vannova Ban haluaisi tulla muistetuksi muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstään. Hän on saanut kiitosta esimerkiksi tasa-arvoasioiden puolustamisesta, mutta arvostelijoiden mukaan puuttumisessa ihmisoikeusloukkauksiin on ollut toivomisen varaa.

Joidenkin mukaan YK:n toimintakyky on Banin kausina heikentynyt. Toisaalta ratkottavat tehtävät olisivat olleet vaikeita kenelle tahansa.

Diplomaatti, joka ei asetu poikkiteloin

Kun Ban valittiin pääsihteeriksi vuonna 2006, häntä pidettiin värittömänä, suorastaan näkymättömänä byrokraattina. Vertailukohtana oli hänen räväkämpi edeltäjänsä, ghanalainen Kofi Annan, joka nautti jonkinlaisesta kansainvälisen diplomatian rocktähden imagosta.

Arnold Schwarzenegger sekä Ban Ki-moon ottivat yhteisselfien ilmastokokouksen yhteydessä Pariisissa 5. joulukuuta.
Arnold Schwarzenegger ja Ban Ki-moon ottivat yhteisselfien ilmastokokouksen yhteydessä Pariisissa 5. joulukuuta.Lionel Bonaventure / EPA

Sittemmin Bania on kuvattu muun muassa sovittelevaksi kulisseissa toimijaksi ja pitkien prosessien puurtajaksi.

Diplomatiaa ja suostuttelua tarvitaan, sillä konfliktien ratkaisussa pääsihteerin mahdollisuudet ovat rajalliset: valta on turvallisuusneuvostolla ja sen viidellä pysyvällä jäsenmaalla Yhdysvalloilla, Venäjällä, Kiinalla, Ranskalla ja Britannialla.

Banin yhtenä onnistumisena voidaankin pitää sitä, ettei hän ole ajautunut hankauksiin turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden ohjelman vanhempi tutkija Katja Creutz.

– Tämä on edellytys sille, että asioissa pystytään ylipäänsä etenemään ja tekemään päätöksiä, Creutz sanoo.

Pääsihteerin tehtävä on melkoista tasapainoilua: ottamalla aktiivisen roolin saattaa murentaa omaa asemaansa. Ban ei Creutzin mukaan ole halunnut asettua poikkiteloin, vaan tuo asioita esille toisella tavalla.

Nämä ominaisuudet vaikuttivat alun perin Banin valintaan, sillä hänen edeltäjänsä Kofi Annan oli muun muassa kritisoinut Irakin sotaa – ja ärsyttänyt Yhdysvaltoja.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys esillä – läpimurrot puuttuvat

Suomen YK-lähettiläs Kai Sauer pitää yhtenä Ban Ki-moonin onnistumisena syksyllä sovittuja uusia kestävän kehityksen tavoitteita.

– Ban on paimentanut hankkeen sellaiseen vaiheeseen, jossa sitä voidaan ryhtyä panemaan toimeen, saanut hallitukset asian taakse, Sauer sanoo.

Ban on myös pitänyt esillä ihmisoikeuspainotuksia ja puhunut sukupuolten tasa-arvon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta, Sauer listaa.

Malala Yousafzai ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon Yousafzain syntymäpäivänä 12. heinäkuuta YK:n päämajalla New Yorkissa.
Pakistanilainen tasa-arvoaktivisti Malala Yousafzai ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon heinäkuussa 2013 YK:n päämajassa New Yorkissa.Justin Lane / EPA

– Hän on ollut aktiivinen myös turvallisuusneuvoston asialistalla olevissa kysymyksissä, mutta niissä tulosten saaminen on tietenkin vaikeaa, Sauer sanoo.

Pääsihteeri on itsekin myöntänyt, että turvallisuusneuvosto on epäonnistunut Syyrian kriisissä suurvaltojen kansallisten intressien takia.

Yhdeksi ykköstavoitteistaan Ban itse on nostanut maailman johtajien saamisen liikkeelle ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun. Sinnikäs toiminta ilmastoasioissa mainitaankin usein Banin meriitiksi.

Mitään erityistä läpimurtoa Banin aikana ei kuitenkaan ole tapahtunut millään alueella, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katja Creutz.

Ban on Creutzin mukaan tehnyt ihmisoikeuksien ja siviilien suojelun saralla osin hyvää, mutta epätasaista työtä. Libyan tilanteeseen puututtiin hänen aikanaan sotilaallisesti, mutta toisaalta esimerkiksi Sri Lankan sisällissodan loppuvaiheen ihmisoikeusloukkauksista Ban ei puhunut paljoakaan.

Mahdoton tehtävä kenelle tahansa?

Banilla on pääsihteerin toimikautta vielä vuosi jäljellä. Viime viikkoina kansainvälisessä mediassa on spekuloitu Koreoiden rauhanhieronnalla.

Eteläkorealainen Ban on toistuvasti sanonut haluavansa työskennellä välien lähenemiseksi. Ensimmäinen YK:n pääsihteerin Pohjois-Korean-matka vuosikausiin oli keväällä jo suunnitteilla, mutta se peruuntui. Nyt kaavaillaan uutta vierailua.

Onnistuminen Pohjois-Koreassa tai jossakin muussa konfliktissa toisi pääsihteerin kauden loppuun positiivista näkyvyyttä. Myös jonkinlainen sitova ilmastosopimus olisi Banille mieluisaa jättää perinnöksi.

Banin tähänastista perintöä ei tutkija Katja Creutzin mukaan yleensä asiantuntija-arvioissa listata pääsihteerien kärkipäähän, vaan pikemminkin häntäpäähän.

– Sanotaan, että hän ei ole onnistunut edistämään maailmanjärjestön asiaa. Jotkut arvioivat, että YK:n valta tai toimintakyky ovat hänen aikanaan heikentyneet, Creutz sanoo.

Jos näin on käynyt, se ei mene pelkästään pääsihteerin piikkiin. Maailma on muuttunut Banin kauden aikana huimasti. Hänen tehtävälistansa on ollut erittäin hankala: terrorismi, ilmastonmuutos, erilaiset vaikeat konfliktit, Creutz luettelee.

– Tehtävä on vaikea tai jopa mahdoton kenelle tahansa. On vaikea sanoa, olisiko joku muu pystynyt parempaan.

Ban Ki-moon laskemassa kukkia Bataclan-konserttisalin edessä Pariisissa 6. joulukuuta.
Ban Ki-moon laskemassa kukkia Bataclan-konserttisalin edessä Pariisissa 6. joulukuuta.Joel Saget / AFP