Kaksi palautuskeskusta etelään, pohjoisen vastaanottokeskukset päätyvät paperikoriin

Lisäksi linja tiukentuu Afganistanin turvapaikanhakijoille.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita vastaaottokeskuksen käytävällä.
Markku Ulander / Lehtikuva

Maahanmuuttovirasto lakkauttaa joulu–tammikuun aikana kolme vastaanottokeskusta ja jättää toteuttamatta kolme suunniteltua keskusta.

Lakkautettavat sijaitsevat Parikkalassa, Vantaalla ja Merikarvialla. Kittilän, Pellon ja Ylitornion suunnitellut vastaanottokeskukset jätetään toteuttamatta.

Eihän niistä nyt mitään suljettuja vankiloita rakenneta.

Petteri Orpo

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi aiemmin, että poliisin toiminnan kannalta kaukaisia vastaanottokeskuksia on mahdollisesti suljettava. Maahanmuuttovirasto kertoo, että näiden yksiköiden sijainnin mielekkyyttä pohdittiin jo perustettaessa, mutta ne jouduttiin avaamaan hyvin äkillisesti nousseen turvapaikanhakijamäärän saneleman pakon edessä.

Poliisi on listannut noin 30 vastaanottokeskusta, joiden turvallisuutta pitäisi parantaa tai jotka pitäisi sulkea. Laajat vastaanottokeskusten sulkemiset eivät kuitenkaan ole mahdollisia tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen sadan päivätahtia.

Omat keskukset pakosta ja omasta tahdostaan palautettaville

Hallituksen väläyttämiä uudenlaisia keskuksia maasta poistuville turvapaikanhakijoille nousee puolestaan pääkaupunkiseudulle. Niitä tulee kaksi. Molemmat perustetaan olemassaolevien yksiköiden yhteyteen.

Toinen, vapaaehtoisesti palaavien niin sanottu transit-osasto, aloittaa välittömästi. Toinen, maastapoistamispäätöksen saaneiden palautuskeskus aloittaa tammikuun loppuun mennessä.

Me pyrimme siihen, että meillä olisi tarkempi kontrolli näihin ihmisiin, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa.

Petteri Orpo

Sisäministerin mukaan palautuskeskuksissa valvonta tulee olemaan tiukempaa.

– Eihän niistä nyt mitään suljettuja vankiloita rakenneta, Orpo sanoi tänään tiistaina pidetyssä turvapaikanhakijoita käsittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Asukkaiden täytyy kuitenkin esimerkiksi ilmoittautua joitakin kertoja päivän aikana.

– Me pyrimme siihen, että meillä olisi tarkempi kontrolli näihin ihmisiin, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa, Orpo selitti.

Hänen mukaansa näin minimoitaisiin Suomeen ilman papereita jäävien ihmisten määrä.

– Voi olla, että kaikkien mielialakaan ei ole paras mahdollinen, jos on saanut negatiivisen turvapaikkapäätöksen. Siksikin on ehkä parempi, että nämä ovat myös turvallisuusnäkökulmasta paremmin suunniteltuja, Orpo jatkoi.

Afganistanissa useita alueita luokitellaan nyt turvallisiksi

Lisäksi Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin turvallisuusarvion. Useita maantieteellisiä alueita luokitellaan nyt turvallisiksi eikä suojelua myönnetä näistä maakunnista tuleville. Vain tietyt Etelä- ja Itä-Afganistanin maakunnat pysyvät Maahanmuuttoviraston arviossa turvattomina. Virasto myös selvittää aina, voisiko hakija paeta turvallisesti maan sisällä eli turvalliseen maakuntaan Afganistanissa.

Orpon mukaan vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni Suomeen tulleista noin 5 000:sta afganistanilaisesta henkilöstä on kyseisiltä alueilta.

Tällä haavaa Suomeen tulevat ovat suureksi osaksi Afganistanista lähtöisin. Heidän turvapaikkahakemustensa käsittely jäädytettiin marraskuun alussa, kunnes uusi linjaus valmistuu. Tällä menettelyllä sekä tulevat hakemukset että jo pinossa olevat ovat samalla viivalla.

Vastaavanlainen turvallisuusarvion päivitys tehtiin Irakista aiemmin syksyllä. Tuolloinkin päädyttiin muuttamaan useiden maantieteellisten alueiden luokittelua turvattomasta turvalliseksi, mikä on vaikeuttanut irakilaisten turvapaikan saamista Suomesta.

Maahanmuuttoviraston arvioiden pohjana on muun muassa välikohtausten määrä ja siviilikuolemat maakunnittain. Virasto tähdentää, ettei kotiseudun turvattomuus riitä ainoana perusteena turvapaikkaan tai muuhun oleskelulupaan.