Selvityskirjeitä musiikin laittomasta jakamisesta lähettänyt: "Kukaan ei joudu syyttömänä korvausvelvolliseksi"

Syyttömät eivät joudu maksumiehiksi musiikin tai elokuvien laittomasta jakamisesta netissä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus on lähettänyt laittomasta toiminnasta epäillyille kirjeitä, jotka ovat selvityspyyntöjä eivätkä laskuja.

musiikki
Kuulokkeet kiinni älypuhelimessa.
Tiina Jutila / Yle

Tekijänoikeuksien noudattamista jäsentensä puolesta Suomessa valvova Tekijänoikeuden tiedotus ja valvontakeskus ry (TTVK) on seurannut keskustelua laittomien sisältöjen lataamisesta ja jakamisesta kummissaan.

Toiminnanjohtaja Jaana Pihkalan mukaan on syntynyt kuva, että viattomia ihmisiä syytetään ja pannaan maksumiehiksi rikoksista, joita he eivät ole tehneet.

Pihkala viittaa vastikään uutisoituun, mutta jo vuonna 2011 tapahtuneeseen tapaukseen, jossa syytön hausjärveläinen perhe sai korvausvaatimuksen laittomasta musiikkikappaleiden jakamisesta. Perheenisä kuitenkin selvitti suurella vaivalla, ettei ip-osoite ollut kyseisenä ajankohtana perheen käytössä.

– On turhaa pelottelua sanoa, että syyttömät ihmiset saavat kirjeitä ja joutuvat maksamaan, jos eivät pysty esittämään teknisiä vastatodisteita. Virheet selviävät aina. Eikä Suomessa kenenkään tarvitse todistaa syyttömyyttään, vaan oikeudenhaltijoiden pitää esittää näyttöä henkilöä vastaan, jos he vievät asiaa eteenpäin, Pihkala sanoo.

Asia selvitettiin myös hausjärveläisperheen tapauksessa jo vuosia sitten, jolloin tapausta käsiteltiin. Pihkalan mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe.

– Operaattori antoi väärän henkilön yhteystiedot, ja me lähetimme tälle kirjeen.

Tiedossa kaksi väärää yhteydenottoa

Pihkala sanoo, että vuosien 2006 ja 2015 välisenä aikana TTVK:n tietoon on tullut kaksi virheellisin perustein lähetettyä kirjettä.

Operaattori antoi väärän henkilön yhteystiedot, ja me lähetimme tälle kirjeen.

Jaana Pihkala

– Kun tuomioistuin on velvoittanut operaattorin luovuttamaan meille ip-osoitteen haltijan yhteystiedot, operaattorin työntekijä on katsonut päivämäärän tai ip-osoitteen väärin, ja saanut väärän henkilön yhteystiedot.

Toisessa virheellisessä tapauksessa kirje oli mennyt vanhemmalle miehelle, joka oli suoraan yhteydessä TTVK:hon ja ilmoitti, että on tapahtunut virhe eikä hän ole jakanut laittomia sisältöjä.

Mies sai TTVK:n ohjeilla pyydettyä operaattorilta uudelleen itseään koskevat tiedot, jotka vahvistivat, että kirje oli todella mennyt väärään osoitteeseen.

"Kirje ei ole syytös"

TTVK:hon on tullut viime viikkoina runsaasti yhteydenottoja, joissa pohditaan, miten järjestö saa haltuunsa ihmisten ip-osoitetiedot. Taustalla on jo vuonna 2006 tehty lakimuutos, jonka taustalla on EU-direktiivi.

Näkökulmastamme kirje ei ole syytös.

Jaana Pihkala

Pihkalan mukaan oikeudenhaltijalle on annettu tekijänoikeuslaissa oikeus saada tietoonsa sellaisen nettiliittymän yhteystiedot, jossa jaetaan laitonta aineistoa.

Oikeudenhaltijoita edustava TTVK ei kuitenkaan voi selvittää tietoja operaattorilta suoraan, vaan pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle. Silloin on jo oltava näyttöä oikeudenloukkauksesta, selventää Pihkala.

TTVK on seurannut laitonta jakamista vertaisverkoissa vuodesta 2006. Yhdeksässä vuodessa suomalaisille on lähetetty noin 400 kirjettä, joissa selvitellään mahdollista tekijänoikeuksien loukkausta, siis laitonta lataamista ja jakamista.

Kirjeissä kerrotaan, että verkossa on havaittu jaetun laittomasti teoksia tiettynä ajankohtana, tietystä ip-osoitteesta ja pyydetään olemaan yhteydessä TTVK:hon asian selvittämiseksi.

– Näkökulmastamme kirje ei ole syytös, Pihkala korostaa.

Hänen mukaansa tapauksissa, joissa kirje on lähetetty, yli 90 prosenttia selviää. Pihkala tarkoittaa selviämisellä sitä, että liittymän haltija itse, joku hänen lähipiiristään tai samassa talossa asuva henkilö on oikeudenloukkauksen takana.

– Sen jälkeen neuvotellaan tekijänoikeudellisista hyvityksistä, jos siihen on aihetta.

Operaattorin tiedot voi vahvistaa vain asiakas itse

Siitä Pihkala on pahoillaan, että pieni osa kirjeistä saattaa mennä väärälle vastaanottajalle. Hän ymmärtää, että kirjeen saaminen voi aiheuttaa huolta ja pelkoa.

Meillä ei ole mahdollisuuksia varmistaa operaattoreilta saamiamme tietoja, vaan niihin on luotettava.

Jaana Pihkala

– Yksikin virhe on liikaa. Se on erittäin ikävää sen ihmisen kohdalla. Tietosuojasyistä meillä ei ole mahdollisuuksia varmistaa operaattoreilta saamiamme tietoja, vaan niihin on luotettava.

Pihkala toivoo, ettei kirjeistä otettaisi turhia sydämentykytyksiä, vaan jos sellainen kolahtaa postiluukusta, otettaisiin yhteyttä TTVK:hon.

Kirjeet eivät ole laskuja tai määräyksiä vaan selvityspyyntöjä. Joskus voi olla kyse siitäkin, että nettiliittymä todella on kirjeen saajan nimissä, mutta sitä onkin käyttänyt seinänaapuri laittomiin tarkoituksiin.

Silloin kirje toimii varoituksena, että oma nettiyhteys kannattaa suojata salasanalla, muistuttaa Pihkala.

Laittomuuksiin käytännössä mahdoton syyllistyä vahingossa

Piratismi eli musiikin, elokuvien ja tv-sarjojen laiton jakaminen ja lataaminen ovat edelleen merkittävä ongelma Suomessa. Siksi toimintaan on puuttunut niin TTVK kuin yksittäisiä oikeudenhaltijoita edustavat yksityiset lakitoimistot, jotka ovat niin ikään lähetelleet ihmisille karhukirjeitä.

Laittomien nettisisältöjen jakaminen vahingossa on käytännössä mahdotonta.

Esimerkiksi vertaisverkosta lataaminen edellyttää, että omalle koneelle asennetaan ensin vertaisverkko-ohjelma. Ohjelma ei ole laiton, mutta kun sillä aletaan imuroida ja jakaa tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä muille, mennään laittoman puolelle.

Helpoimmalla kuitenkin pääsee tekemällä kuten kirjeessä neuvotaan eli on yhteydessä meihin asian selvittämiseksi.

Jaana Pihkala

Esimerkiksi Spotify ja Netflix puolestaan ovat laillisia tapoja kuunnella ja katsella viihdesisältöjä netissä.

TTVK: Jos saat kirjeen, kannattaa olla yhteydessä

Jos haluaa olla turvallisin mielin, kannattaa pitäytyä laillisissa sisällöissä ja suojata oma liittymä. Jos näin toimii, ja saa siitä huolimatta karhukirjeen, siitä ei tarvitse välittää.

– Jos kirje silloin tulee, voi olla satavarma, että on tapahtunut virhe, vaikka ne todella harvinaisia ovatkin. Sitä voi verrata siihen, että kotiin tupsahtaisi ylinopeussakko henkilölle, joka ei omista autoa tai ajokorttia eikä ole koskaan ajanutkaan autoa, Pihkala vertaa.

Virheellisen kirjeen voi hänen mukaansa halutessaan vaikka heittää roskiin. Nettiliittymän suojaus kannattaa kuitenkin tarkistaa.

– Helpoimmalla kuitenkin pääsee tekemällä kuten kirjeessä neuvotaan eli on yhteydessä meihin asian selvittämiseksi. Silloin lakimiehemme auttaa ip-osoitteen tietojen tarkistamisessa operaattorilta. Kukaan ei joudu syyttömänä korvausvelvolliseksi.