Siskonmakkara palasi varusmiesten ruokalistalle: "Tällä jaksaa rynnäköidä ja lähteä hyökkäykseenkin"

Siskonmakkara on tehnyt comebackin puolustusvoimien ruokalistalle voitettuaan puolustusvoimien kokkisodan. Ensimmäisenä siskonmakkarasta ja bataattipyreestä pääsivät nauttimaan Panssariprikaatin varusmiehet Hattulan Parolassa.

Kotimaa
Varusmiehiä ruokajonossa
Siskonmakkara ja bataattipyré teki kauppansa Panssariprikaatin varusmiehille. Myöhemmin sitä on luvassa muissakin varuskunnissa.Timo Leponiemi / Yle

Pasi "Pablo" Järvisen ja Jaakko "Jaska" Nummelan tavoitteena oli lokakuussa järjestetyssä puolustusvoimien kokkisodassa miettiä sellainen annos, mitä pystyy soveltamaan isommallekin joukolle.

Kun tätä vetää posket punaisena, niin varmasti pojat uskaltaa olla rynnäkössä ja lähteä tarvittaessa hyökkäykseenkin.

Pasi Järvinen

– Me halusimme saada siskonmakkaran tekemään comebackin puolustusvoimain ruokiin. Tässä on herkullista pyrettä, jossa on käytetty perunaa, bataattia ja porkkanaa. Siihen päälle tulee sitten hyvä soossi siskonmakkaralla ryyditettynä, esittelee luutnantti Pasi Järvinen.

– Tämä on yksi ruoka muiden joukossa, mutta kun tätä vetää posket punaisena, niin varmasti pojat uskaltaa olla rynnäkössä ja lähteä tarvittaessa hyökkäykseenkin.

– Täytyy muistaa, että puolustusvoimissa yritetään jopa opetella, että täytyy syödä aamulla, lounaalla, päivällisellä ja vielä iltapalalla, varsinkin kun maastossa riehutaan. Ruokailusta huolehtiminen on tärkeä asia, niin omalta kohdalta kuin ryhmänjohtajilla omista miehistään.

Oltava hyvää, mutta kustannuksiakin mietittävä

Ison varusmiesjoukon ruokkimisessa haastavaa on se, että ruokamäärät ovat isoja ja raaka-aineissa pitää miettiä myös kustannuksia, mutta ruuan pitää silti olla hyvää, pohtii luutnantti Jaakko Nummela.

– Voittoisan annoksen ideointi syntyi muun työn ohessa. Kotona ei kuitenkaan siskonmakkaraa tule tarjolle, riittää, kun sitä saa syödä täällä.

– Jännityksellä odotamme ruuan saamaa palautetta, mutta uskon siihen, että pojat tykkäävät siskonmakkarasta, ennakoi Nummela.

Kuuden viikon ruokalistalle

Kokkisodan reseptillä varuskuntien ruokalistaa uudistetaan niin, että siskonmakkaraa ja bataattipyrettä on luvassa kuuden viikon välein. Laajemmin ruokalistaa pyöräytetään puolen vuoden välein. Näin vältytään siltä, että Suomen puolustajat kyllästyisivät ruokiin, kertoo Leijona Cateringin keittiömestari Jaakko Sauvola.

– Päätarkoitus on tarjota sellaista ruokaa, joka maistuu ja jolla jaksaa. Sellaisia ovat kotiruokien klassikot, joita ryyditetään ajanmukaisilla mauilla.

Myös Pablon ja Jaskan siskonmakkarasoossia bataattipyreellä säädettiin hieman, kun se tuotiin ensimmäistä kertaa tarjolle Panssariprikaatin 1 500 miehen joukolle.

Yli 300 kiloa siskonmakkaraa

Siskonmakkaraa Panssariprikaatin joukkojen ruokkimiseen kului kaikkineen reilut 300 kiloa eli käytännössä 200 grammaa miestä kohden.

Suolaa ja kermaa pikkaisen lisättiin ja hyvää tuli.

Jaakko Sauvola

– Pasin ja Jaakon ohje oli hieman suuntaa antava, mutta onneksi he olivat mukana ruokaa rakentamassa. Siinä seistiin maustelaatikon äärellä, suolaa ja kermaa pikkaisen lisättiin ja hyvää tuli, kertoo Jaakko Sauvola.

– Kun täällä intissä ollaan, on tärkeää, että ruoka uppoaa miehiin. Se on hyvän mielen tuottaja. Maastokeikat ja ruoka täältä muistetaan.

Keittiömestari Sauvolan mukaan ruuasta tulee aika paljon palautetta ja myös kehittämisehdotuksia.

– Siitä pitää olla kiitollinen, että palautetta saa pyytämättäkin.

Keittiömestarille kiitosta

Hyvin ruoka tuntuikin maistuvan varusmiehille.

– Oli ihan maittavaa. Kyllä tällä jaksaa taas neljä, viisi tuntia eli seuraavaan ruokaan saakka, arveli lautasensa jo tyhjäksi saanut Samuel Argillander.

Kokkisodan ykkösateria maistui myös Roope Yrjäselle. Keittiömestarille oli luvassa kiitettävä arvosana.

– Lisää tätä vaan listalle. Toivottavasti olen paikalla silloin kuuden viikon kuluttua, kun tätä on taas tarjolla.

Yrjänen kertoo, että intin ruuista lähes kaikki menee.

– Lihapullat ja muusi parhaiten, maastossa makaroni ja lihapata maistuvat erityisesti. Se on ihan maittavaa ja tuntuu, että siitä saa kaiken mitä tarvitsee. Sillä jaksaa painaa menemään metsässäkin, vaikka olisi vähän rankempaakin.