1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Huono lukutaito estää joka kahdeksannen suomalaispojan jatko-opinnot

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan 15-vuotiaiden poikien lukutaidottomuus korostuu heillä, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi.

Kuva: Antti Karhunen / Yle

KAJAANI Suomalaiset lapset arvioivat oman elämänsä Suomessa hyvinkin valoisaksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

– 11-, 13- ja 15-vuotiaista 90 prosenttia arvioivat oman elämänsä hyväksi ja valoisaksi. Suomi on tässä Pohjoismaiden ykkönen, ja kehittyneistä maista kolmantena. Edelle menevät ainoastaan Belgia ja Hollanti.

– Mutta lapsuus on monta lapsuutta ja Suomi on monta Suomea, ja osalla lapsista arki on aivan toista. Joka kahdeksas suomalaisista 15-vuotiaista pojista ei osaa lukea, ja lapsilla on myös paljon huolta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kuinka he jaksavat ja kuullaanko heitä, Kurttila sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka lasten elämä Suomessa on pääpiirteissään hyvää, on siellä myös paljon varjoja, jotka aikuisten on syytä tunnistaa sekä tukea lapsia.

Uskallan ajatella, että montaa opettajaa kiinnostaa, mutta jotain jää myös kertomatta ja puhumatta.

Tuomas Kurttila

– Lukutaidottomuus koskee erityisesti maailman parhaan perusopetuksen läpi tulleita 15-vuotiaita poikia. Lukutaidottomissa on paljon heitä, joiden kotikielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi (siirryt toiseen palveluun). Tunnistamme tästäkin sen, että elämää ennustaa hyvin paljon se, millaiseen perheeseen lapsi syntyy ja millä paikkakunnalla lapsuutensa viettää, Kurttila sanoo.

Miten lukutaidoton opiskelee?

Lapsiasiavaltuutettua huolettaa lasten eriarvoistuminen ja tulevaisuuden näkymät.

– Maa, jossa joka kahdeksas 15-vuotias poika ei kykene jatkamaan toisen asteen opintoihin lukutaidottomuuden vuoksi, ei ole kestävä. Se, että seitsemän kahdeksasta pojasta pärjää lukemisessakin oikein hyvin, on peittänyt alleen sen, että osalla asiat ovat erittäinkin huonosti.

Kuva: Mika Kanerva

Lapsiasiavaltuutettu antaa vuosittain kertomuksensa valtioneuvostolle, ja alkuvuodesta Tuomas Kurttilan vuosikirjan otsikko oli Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta? (siirryt toiseen palveluun)

– Meidän täytyy samalla iloita ja vahvistaa sitä missä olemme hyviä. Jokaisen lapsen osalta meidän pitäisi vahvistaa paljon kannustamista ja rohkaisua, ja nähdä ne lahjat, joita lapsilla on. Näin aivan erityisesti jo alle kouluikäisillä lapsilla.

– Lukutaidottomuuden osalta huomaamme sen mitä olemme jättäneet tekemättä ennen koulunaloitusikää liittyen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukee, neuvolatoimintoihin – kaikkeen siihen, jota tämän päivän tutkimus meille jo kertoo pienen lapsen elämästä, oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä, lapsiasiavaltuutettu sanoo.

Aikuisten työelämä määrittelee myös lapsen elämää

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistuttaa, että lapsen elämää määrittelee paljon myös se, millaisessa maailmassa aikuiset elävät.

– Asia liittyy paljon työelämään ja siihen, millä lailla ihmiset pystyvät oman elämänsä järjestämään, minkälainen toimeentulo on ja mitä aikuisen arjessa tapahtuu. Se on kaikki mitä tämän päivän lapsi ja nuori näkee ja kuulee.

Vaikka perheen tulotaso ja vauraus lupaisi hyvää lapsen elämään, niin siitä huolimatta nuoret kokevat uupumista ja kyllästymistä.

– Voi olla suuria paineita, lapsi kokee, ettei häntä kohdata. Esimerkiksi 70 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista arvioi, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Jos jollakin työpaikalla sama määrä kokisi, ettei työnantaja puutu kiusaamiseen, niin luulenpa, että se johtaisi moniin toimenpiteisiin. Mutta koulumaailmassa tämä on mahdollista, Kurttila sanoo.

– Yli puolet oppilaista myös arvioi, että omaa opettajaa ei kiinnosta oppilaan kuulumiset. Uskallan ajatella, että montaa opettajaa kiinnostaa, mutta jotain jää myös kertomatta ja puhumatta.