Polttavimpia kysymyksiä kotoutumisesta: Miten se tapahtuu? Ovatko kotoutumispalvelut ajan tasalla?

Esimerkiksi Helsingin kaupunki toivoo kotouttamispalveluihin perusteellisempaa remonttia, etenkin aikuiskoulutukseen. Vaarana on, että ihmiset joutuvat työttömiksi työnhakijoiksi ilman todellisia edellytyksiä työllistyä.

Kotimaa
Varvastossuisia miesten jalkoja pulpettien alla
Nina Keski-Korpela / Yle

Suomeen on tullut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Vaikka heistä kaikki eivät saa oleskelulupaa, on suomalainen yhteiskunta poikkeuksellisen suuren kotouttamisprosessin edessä. Kotoutumispalvelut ovat useimmiten TE-toimistojen vastuulla, mutta tilanne heijastuu niin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin asuntotilanteeseen. Osa asiantuntijoista kaipaisi kotoutumispalveluihin suurempaakin remonttia. Yle kokosi muutamia keskeisiä kysymyksiä kotoutumisesta.

Keitä kotouttaminen koskee?

Suomi on ensi vuonna poikkeuksellisen kotouttamisurakan edessä, sillä Suomeen on saapunut tänä vuonna yli 31 200 turvapaikanhakijaa, joista noin kolmasosan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Määrä on moninkertainen verrattuna vuoteen 2014, jolloin turvapaikanhakijoita oli 3 651.

Grafiikka kotouttamisen vaiheista.
Yle Uutisgrafiikka

Lisäksi osa turvapaikan saaneista saa tuoda Suomeen perheenyhdistämisen kautta myös perheenjäseniään. Asiantuntijat katsovatkin perheenyhdistämisen helpottavan kotoutumista. Uuden elämän rakentaminen on vaikeaa, kun kantaa huolta kaukana olevasta vanhemmista, puolisosta tai lapsista.

Kotoutumislaki ei koske pelkästään pakolaisia ja heidän perheitään. Periaatteessa kaikki maahan juuri muuttaneet olisivat oikeutettuja kotoutumispalveluihin. Käytännössä kaikki eivät näitä palveluja tarvitse.

– Suomeen opiskeluiden tai työn vuoksi tulevat hakeutuvat harvoin kotoutumispalveluiden piiriin. Heillä on usein jo olemassa tietynlainen kiinnittymispiste tähän yhteiskuntaan, kuvailee erikoissuunnittelija Terhi Martins Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Milloin kotouttaminen alkaa?

Vastaanottokeskuksissa järjestetään suomen kielen opetusta sekä tiedotustilaisuuksia suomalaisesta yhteiskunnasta myös ennen turvapaikan tai oleskeluluvan saamista. Suomen kielen opetuksen määrä vaihtelee riippuen vastaanottokeskuksen resursseista. Tärkeitä kotouttavan toiminnan järjestäjiä ovat järjestöt ja lukuisat vapaaehtoiset. Monella paikkakunnalla ne pyörittävät kielikursseja ja ystävätoimintaa.

Virallisesti kotouttaminen alkaa kuitenkin vasta, kun turvapaikkaa hakeneelle myönnetään oleskelulupa. Päätöstä oleskeluluvasta taas joutuu tavallisestikin odottamaan kuukausia – ja nyt jonot todennäköisesti kasvavat entisestään. Varsinainen kotouttamispiikki alkaakin näkyä vasta ensi vuoden keväällä ja kesällä.

Hienosäädöt ja määrärahat ovat vain laastareita. Tällä hetkellä meillä on suuri vision puute.

Ilkka Haahtela

Kun turvapaikkaa hakenut on saanut oleskeluluvan, hänelle tehdään alkukartoitus, jossa arvioidaan muun muassa hänen työ- ja koulutushistoriansa sekä kielitaito. Jos oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja on työikäinen, kartoitus on tehty tavallisesti TE-toimistossa. Kun oleskeluluvan saaja on esimerkiksi eläkeikäinen tai kotiäiti, hänet ohjataan kunnan palveluiden piiriin.

Pian alkukartoituksen jälkeen maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Siinä määritellään palvelut, joiden pitäisi auttaa suomalaisen yhteiskuntaan kotoutumiseen. Tavallisesti kotoutumissuunnitelmaan sisältyy kielenopetusta, yhteiskuntaan perehdyttämistä ja työelämään valmistavien taitojen opettamista. Osana kotoutumiskoulutusta voi suorittaa esimerkiksi lukio-opinnot tai ammatillisen koulutuksen.

– Tiedämme, mitä kansalaisuusryhmiä on tulossa. Siksi meillä on jo nyt koulutuksia henkilökunnallemme näiden maiden koulutusjärjestelmistä, jotta heidän koulutustaustaansa voitaisiin hyödyntää paremmin, sanoo kehittämispäällikkö Tuija Soininen Uudenmaan TE-toimistosta.

Kotiäideille, eläkeläisille ja työkyvyttömille on kevyempää kotouttavaa toimintaa. Esimerkiksi kotiäideille on omia kieliryhmiään. Lasten kotoutumisprosessi poikkeaa aikuisista. Kouluikäiset pääsevät nimittäin peruskoulun valmistaville luokille heti tänne tultuaan, vaikka oleskelulupaa ei olisi vielä myönnetty.

Grafiikka kotouttamisen vaiheista.
Yle Uutisgrafiikka

Pitäisikö kotoutumisprosessin aloittamista aikaistaa?

Monet tahot ovat toivoneet tänä syksynä, että kotouttavaa toimintaa järjestettäisiin enemmän jo vastaanottokeskusvaiheessa. Kuukausien odottelun pelätään hidastavan kotoutumisprosessia. Esimerkiksi alkukartoitusta aiotaan tehdä enemmän jo vastaanottokeskuksissa.

Myös työministeri Jari Lindström (ps.) on toivonut, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä esimerkiksi lumitöiden kaltaista vapaaehtoistyötä jo vastaanottokeskusvaiheessa. Turvapaikanhakijat saavat työluvan Suomeen kolmessa kuukaudessa, jos heillä on paperit. Ilman papereita työluvan saamisessa kestää kuusi kuukautta. Nyt selvityksen alla on, voisiko työluvan saamista nopeuttaa.

Kun turvapaikkaa hakeneet saavat oleskeluluvan, minne he päätyvät?

Viranomaisten mukaan yksi suurimmista haasteista lähikuukausina tulee olemaan kuntapaikkojen löytäminen turvapaikanhakijoille. Huolena on se, että turvapaikan jo saaneet voivat jäädä jumiin vastaanottokeskuksiin, jos kuntapaikkoja ei löydy tarpeeksi nopealla tahdilla. Kun vastaanottokeskuksessa vietetty aika venyy, lykkääntyy myös kotoutuminen ja arjen rakentaminen uudessa maassa.

– Voi olla, ettei kuntapaikkoja saada heti, joten me valmistaudumme tekemään jalkautuvaa työtä vastaanottokeskuksissa, kertoo maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen Uudenmaan TE-toimistosta.

Työ- ja elinkeinoministeriö toivoo, että kuntapaikkoja löytyisi etenkin niistä kunnista, joissa on vastaanottokeskuksia. Näin turvapaikan saaneillekin saataisiin jatkuvuutta elämään. Esimerkiksi lasten ja nuorten sopeutumista helpottaisi, jos koulu saisi jatkua samassa koulussa. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että suuri osa turvapaikan saaneista päätyy kuitenkin muuttamaan suuriin kaupunkeihin – niissä on enemmän työ- ja koulutusmahdollisuuksia.

Grafiikka kotouttamisen vaiheista.
Yle Uutisgrafiikka

Ovatko kotoutumispalvelut ajan tasalla? Riittääkö määrärahojen lisääminen kotouttamisurakkaan?

Selvää on, että kotoutumispalvelut ovat koetuksella ensi vuonna. Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikön Ilkka Haahtelan mukaan koulutuspaikkojen ja resurssien lisääminen ei riitä, sillä kotouttamispalvelut eivät toimi kaikkien kohdalla nykyäänkään. Hänen mielestään eri sektorien viranomaisten yhteistyötä ja koordinaatiota pitäisi kehittää.

– Ei riitä, että kukin hallinnonala tekee omia hienosäätöjään ja määrärahoja lisätään sinne tänne. Ne ovat vain laastareita. Tällä hetkellä meillä on suuri vision puute, Haahtela sanoo.

Haahtela kaipaa kotouttamispalveluihin perusteellisempaa remonttia etenkin aikuiskoulutuksessa. Hänen mukaansa mielekkäämpää olisi, jos koulutukset tähtäisivät nykyistä voimakkaammin ammattiin ja olisivat enemmän räätälöityjä maahanmuuttajille.

– En halua, että ihmiset joutuvat työttömiksi työnhakijoiksi ilman todellisia edellytyksiä työllistyä, Haahtela sanoo.

Jos ei olekaan vielä valmiutta siirtyä eteenpäin, voi tulla väliinputoajia.

Terhi Martins

Saman ongelman tunnistaa Soininen Uudenmaan TE-toimistosta. Hänen mukaansa TE-toimistojen asiakkaiksi päätyy tällä hetkellä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien lisäksi myös kantasuomalaisia, joille todellisuudessa olisi parempi olla kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Myös tämän asian selvittäminen on hallituksella työn alla.

– Esimerkiksi lukutaidottomien kohdalla polku työllistymiseen voi olla hyvin pitkä. Heillä on harvoin kotimaastaan koulutustaustaa, joka auttaisi siinä. Sitten on myös asiakkaita, jotka ovat saattaneet kokea kidutusta tai muita traumaattisia kokemuksia. Silloin TE-toimisto ei ole välttämättä se oikea taho auttamaan, Soininen sanoo.

Haahtela toivoo, että myös yksityiseltä sektorilta ostettavien kielikurssien laatua vahdittaisiin tarkemmin. Hän on huolissaan massakursseista, joilla ihmisten hyvin erilaisia lähtökohtia ei aina huomioida riittävästi. Tärkeää olisi myös palveluiden saannin jatkuvuus, ettei toimien väliin tulisi taukoja.

Kauanko kotoutumistoimet kestävät? Mitä tukia turvapaikan saaneet saavat?

Tavallisesti kotoutumistoimet kestävät 1–3 vuotta, mutta erikoistapauksissa aikaa voidaan venyttää viiteen vuoteen. Kuten muutkin työttömät työnhakijat, myös maahanmuuttajat saavat TE-toimistojen asiakkaina tavallisesti työmarkkinatukea. Tuki on vastikkeellista samalla tavalla kuin suomalaisillekin työnhakijoille. Jos kurssin tai harjoittelun jättää kesken, silloin menettää tukensa. Jos taas löytää töitä tai opiskelupaikan, ei kotouttamistoimiin tarvitse enää välttämättä osallistua.

Ne, jotka eivät pysty osallistumaan työelämään, eivät tietenkään ole työttömyysturvan piirissä. Heille maksetaan lähtökohtaisesti samaa asumisperustaista sosiaaliturvaa kuin suomalaisille. Tavallisesti tähän ryhmään kuuluvat kotiäidit tai työkyvyttömät. Hallitus haluaa selvittää, onko mahdollista rajata turvapaikan saaneet asumisperustaisen työttömyysturvan piiristä niin, että heille luotaisiin oma, vastikkeellisempi järjestelmänsä. Asiantuntijat ovat epäilleet tämän suunnitelman olevan kuitenkin ristiriidassa perustuslain kanssa.

Jos ihminen ei ole kotouttamistoimien aikana ehtinyt oppia kieltä riittävän hyvin tai saanut jalkaa oven väliin opiskelu- tai työelämään, voi jatkopolun löytäminen olla haasteellista.

– Jos ei olekaan vielä valmiutta siirtyä eteenpäin, voi tulla väliinputoajia, Martins sanoo.

Mitkä ryhmät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa?

Luku- ja kirjoittamistaidottomien lisäksi kotiäidit nousevat yhtenä vaikeammin kotoutettavana ryhmänä esille viranomaisten puheissa.

– Tietyistä kulttuuritaustoista tulevat naiset voivat olla haavoittuvassa asemassa. Heillä saattaa tulla esimerkiksi useita raskauksia, jolloin kotouttamistoimiin osallistuminen on katkonaista, sanoo Uudenmaan TE-toimistoa edustava Tuija Soininen.

Toisena riskiryhmänä mainitaan 15–17-vuotiaana Suomeen saapuvat nuoret. He eivät ehdi enää suomalaiseen peruskoulujärjestelmään.

Paljonko kotouttamispalveluihin on varattu rahaa?

Hallitus arvioi aiemmin ensi vuoden kotoutumiskoulutuksen resurssien olevan 60,5 miljoonaa euroa. Marraskuun täydentävässä talousarvioesityksessä rahaa lisättiin vielä sen päälle 23,8 miljoonaa. Näillä rahoilla kustannetaan muun muassa kotoutumiskoulutusta, kielitestejä sekä osaamiskartoituksia.

Kuntakorvauksiin on puolestaan lupailtu ensi vuodelle 162 miljoonaa euroa. Pelkästään kotoutumiskoulutuksen kustannukset nousevat ensi vuonna noin 30 prosenttia verrattuna nyt päättyvään vuoteen, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

– On hyvin todennäköistä, että näitä määriä joudutaan vielä tarkistamaan, Stenman sanoo.

Koko kotoutumisponnistuksen hintalappua on siis vaikeaa arvioida vielä. Näiden päälle lisäkustannuksia tulee toki myös muille aloille, kuten opetuspuolelle ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Panostamista kotouttavaan toimintaan perustellaan sillä, että näin maahanmuuttajat saadaan suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan. Onnistuneen kotoutumispolitiikan seurauksena Suomi voi saada turvapaikan saaneista työvoimaa.