Väitös: Loiset saattavat levitä Pohjois-Suomeen

Simpukoiden loiset saattavat levitä Pohjois-Suomeen, kertoo tuore väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan pikkujärvisimpukoihin iskevä R. fennica -loinen hyötyy ilmaston lämpenemisestä ja saattaa runsastua Pohjois-Suomessa tulevaisuudessa. Toiselle tutkituista loisista, R. campanulalle ilmaston lämpenemisestä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

luonto
Pikkujärvisimpukka
PikkujärvisimpukkaJoel Berglund

Filosofian maisteri Jocelyn Choo tutki loisten reagointia lämpötilamuutoksiin sekä niiden levinneisyyden muuttumista ilmaston lämmetessä. Tutkimuskohteena oli Rhipidocotyle fennica ja R. campanula-loisten toukkatuotanto.

Nämä kaksi loislajia reagoivat hyvin eri tavoin lämpötilan vaihteluun. Kun loisittuja simpukoita pidettiin läpi kesän luonnollisessa, mutta korkeassa lämpötilassa, R. fennica tuotti kerkaria-toukkia todella runsaasti, mutta alhaista lämpötilaa matkivissa olosuhteissa vuotuinen toukkatuotanto oli lähellä nollaa.

Toisella loislajilla R. campanulalla ei sen sijaan todettu mitään eroja lämpötilakäsittelyjen välillä. Se aloitti kuitenkin toukkatuotannon 42–87 vuorokautta aikaisemmin. Käytännössä R. campanula -loisen toukat alkoivat parveilla simpukoista jo toukokuun lopussa, kun R. fennica -loisella parveilu alkoi vasta heinä-elokuussa. Lisäksi simpukoita kuoli enemmän, kun lämpötila nousi.

Leviäminen Pohjois-Lappiin vie aikaa

Molemmat loiset esiintyvät yleisesti sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa Oulu-Kuusamo-Posio -alueella. R. fennica on kuitenkin harvinaisempi pohjoisessa. Tämä johtuu todennäköisesti pohjoisen alhaisesta lämpötilasta ja lyhyestä kesästä. Kumpaakaan loista ei tavattu Lapissa Kolari-Enontekiö -alueella.

– Tutkimustulosten perusteella R. fennica -loisen voidaan sanoa hyötyvän ilmaston lämpenemisestä ja siksi runsastuvan Pohjois-Suomessa. Sen sijaan R. campanula -loiselle ilmaston lämpenemisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lapin pohjoisimmille alueille loisten leviäminen voi sen sijaan viedä aikaa, sillä niiden tarvitsemaa pikkujärvisimpukkaa ei esiinny kaikilla alueilla, Choo sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Choon akvaattisten tieteiden väitöskirjan "Connection between temperature, larval production, virulen­ce and geographical distribution of two Rhipidocotyle parasites infecting the bivalve host, Anodonta anati­na" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikolla, 18. joulukuuta.