Kaikki talviolympialaisista!

Korvaako kuorrutettu heinäsirkka joulukinkun vuonna 2030?

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään, mistä suomalaisten ruokapöytiin kehitetään kotimaista proteiinia. Nyt valtaosa proteiinistamme tulee Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Tavoitteena on nostaa Suomen proteiiniomavaraisuusaste 60 prosenttiin. Tämä merkitsee aivan uusien elintarvikkeiden kehittämistä.

Kotimaa
Syötäväksi kelpaavia hyönteisiä on jo nyt monenlaisia
Kuvassa ravinnoksi kelpaavia hyönteisiä. Ainakin jauhomatoja, kenttäsirkkoja ja sirkkajauhoa.Kari Ahotupa/Yle

Millaisia uusia proteiininlähteitä vuonna 2030 suomalaisten lautasilla on? Vastausta ei Luke vielä tiedä. Tulevaisuudessa proteiininlähteemme ovat varmasti paljolti kalaa ja sieniä, mutta kenties joskus tuonnempana myös hyönteisiä, arvelee tutkimushankkeen vetäjä, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anne Pihlanto.

Tärkeitä tulevat olemaan monipuoliset kasviproteiinilähteet. Millaisia elintarvikkeita meillä tuolloin on käytössä, riippuu hyvin paljon kuluttajista, sanoo Anne Pihlanto.

Anne Pihlanto
Anne Pihlanto kertoo, että varsinaisia tuotteita tehdään yhteistyössä hankkeessa mukana olevan pk-yrityksen kanssa. Eeva Hannula / Yle

– Käytössä tulee olemaan sellaisia elintarvikkeita, mitä kuluttajat haluavat. Tarkoituksena on testata hyvin laajasti erilaisia elintarvikkeita, sekä nestemäisiä että kiinteitä.

– Hankkeen ensimmäisinä vuosina tehdään kliininen koe, missä on tarkoitus katsoa kehitettyjen elintarvikkeiden vaikutuksia ihmisten terveyteen. Katsomme, voidaanko näillä elintarvikkeilla vaikuttaa kakkostyypin diabetekseen tai paksusuolen syövän markkereihin, sanoo Anne Pihlanto.

– Varsinaisia terveysvaikutuksia emme voi näin lyhyellä kokeella saada, mutta voidaan saada jonkinlaista osviittaa. Erilaiset koeryhmät ovat testeissä erilaisilla ruokavalioilla. Hyönteisproteiinia emme vielä voi testata, koska lainsäädäntö on vielä esteenä. Pysymme vain niissä elintarvikkeissa, jotka varmasti tiedämme turvallisiksi.

Ensin kananrehua hyönteisistä?

Hyönteiset ovat hyvä proteiinin lähde, ja saattaa olla, että hyönteisistä ryhdytään valmistamaan ruokaa ensimmäiseksi eläimille. Kananrehu saattaa tulla markkinoille ensimmäiseksi. Anne Pihlanto uskoo, että hyönteisten käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää lainsäädännön muutosta.

Kuorrutettu heinäsirkka on varmaankin hyväksyttävissä vasta pidemmän ajan päästä.

Anne Pihlanto

– Ehkä helpompi on lähteä liikkeelle rehupuolelta, vaikka rehutkin on hyvin tarkkaan säädelty. Niiden pitää olla turvallisia. Ihan mitä vaan ei voi eläimillekään syöttää.

Pihlanto uskoo, että ihmisillekin hyönteisravintoa tulee tarjolle jossain vaiheessa.

– Voi olla, että sitä tarjotaan esimerkiksi jauheena, jolloin sitä ei tunnista hyönteiseksi. Kuorrutettu heinäsirkka on varmaankin hyväksyttävissä vasta pidemmän ajan päästä.

Luonnonvarakeskuksen lähes kahdeksan miljoonan euron hankkeessa on mukana hollantilainen tutkimusryhmä. Anne Pihlanto kertoo, että Hollannissa hyönteisten kanssa ollaan jo hyvin pitkällä. Pihlanto toivoo, että sieltä saadaan kokemusta, miten hyönteisravintoa on viety kuluttajille.