Katajavettä ja olkipeti: perinteinen joulusahti syntyy ikiaikaisin opein

Sahdinpanemisen jaloa taitoa ei opita kirjoista, vaan oppi kulkee mestarilta kisällille. Paksun juhlajuoman tekotavat ja -välineet eivät ole aikojen saatossa juuri muuttuneet.

ilmiöt
Mies maistaa sahtia kauhasta
Urjalalainen Olavi Hakonen kertoo toimittaja Katri Rauskalla sahdin panemisesta.

Urjalalainen Olavi Hakonen on valmistanut sahtia jo useamman vuosikymmenen ajan. Krääkkiössä Amee-järven rannalla porisee tänäkin vuonna saunanpadallinen joulupöydän juhlajuomaa.

Vaikka Hakonen on antanut nykyajalle myöten muovisen sahtiastian eli kuurnan suhteen, sujuu tekoprosessi muilta osin ikiaikaisin välinein ja opein. Astiat desinfioidaan katajavedellä ja imelletyt maltaat siivilöidään kataja- ja olkipedin lävitse.

Mies leikkaa katajaa
Antti Eintola / Yle

– Vanha kansa on kokemuksen kautta keksinyt monia hyviä konsteja. Loput olen itse kokemuksen ja erehdyksen kautta oppinut, sahtimestari selittää välineistöään ja reseptiikkaansa.

Sahdin mausteeksi saaviin laitetaan katajaa
Antti Eintola / Yle

Tuntitolkulla, vaivoja säästämättä

Kesken hämmentämisen ei saa pysähtyä tai edes vaihtaa suuntaa.

Olavi Hakonen

Sahdinpanijan ei auta laskea vaivojaan. Ennen kuin paksu juoma on pullossa, on maltaita kasteltu, lämmitetty, hämmennetty, notkistettu, keitetty ja siivilöity työtunneista välittämättä. Oikoreittejä ei ole, eikä kiirehtiminen käy päinsä.

Sahdin paneminen on tarkkaa työtä. Kun maltaita kastellaan ensimmäistä kertaa, ei saahutiloida, jottei niihin tule hapan maku. Pieleen voi mennä myös silloin, jos mäskin hämmennysurakasta koettaa selvitä helpommalla.

Sahtia pitää hämmentää koko ajan, ettei se pala pohjaan.
Antti Eintola / Yle

– Kiehuvaksi kuumentaminen vie tunnin. Kesken hämmentämisen ei saa pysähtyä tai edes vaihtaa suuntaa, koska paksu ja tahmea mäski palaa hetkessä padan pohjaan, Hakonen tietää.

Kansanperinne ei ole katoamassa

Sahdinpanemisen taidon Olavi Hakonen oppi aikoinaan äitimammaltaan, ja oppi on jo siirretty eteenpäin omalle pojalle. Kansanperinteen katoamisesta mies ei ole huolissaan.

Olavi Hakonen
Antti Eintola / Yle

– Jossain kohtaa tuntui, että sahdintekotaito alkoi olla unohtumassa, mutta nyt valmistajia on taas tullut lisää. Nykyään on paljon sahtikilpailujakin, eli ei se perinne mihinkään mene. Sahti vain on sellainen juoma, että jotkut sitä kaipaavat ihan ehdottomasti ja toiset eivät juo millään.