Pitkiä katseita uimahallissa – Turvapaikanhakijoille opetetaan käytöstapoja

Kajaanin vesiliikuntakeskuksessa opastetaan pienryhmissä turvapaikanhakijoita toimimaan uimahallissa sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Pienryhmien lisäksi opastusta tehdään myös Kaukametsän opiston maahanmuuttajakoulutuksessa.

Kotimaa
Vesiliikuntakeskuksen ikkunasta heijastuu naapurissa oleva rakennus.
Tiia Korhonen / Yle

Kajaanin vesiliikuntakeskuksessa Kaukavedessä turvapaikanhakijoita koulutetaan pienryhmissä uimahallin peseytymis- ja käyttäytymissääntöihin. Noin 15 hengen kokoisissa ryhmissä on ohjattu turvapaikanhakijoita muun muassa arabiankielen tulkin avulla.

– Suunnitelmissa oli järjestää iso yhteinen tapahtuma, mutta päädyimme pienryhmäopastukseen. Se on toiminut hyvin ja on ollut ilmeisesti oikea tapa, koska ainakaan meille ei ole kantautunut kielteisiä kommentteja, kertoo hallipäällikkö Heikki Ovaska.

Kaukavedessä on opastettu muutamia ryhmiä ja sen lisäksi opastusta on tehty myös Kaukametsän opiston maahanmuuttajakoulutuksen luokissa.

– Sieltä on muutama opettaja käynyt kuvaamassa meidän kylttejä ja ohjeita. He ovat myös viestittäneet toiveitamme ja järjestyssääntöjä maahanmuuttajille, kertoo uimaopettaja Satu Pääkkönen.

Ongelmat vesiliikuntakeskuksen sauna- ja peseytymistiloissa johtuvat hyvin pitkälle kulttuurieroista, uskoo hallipäällikkö Ovaska.

Annetaan toinen toisillemme mahdollisuus toimia ja oppia.

Satu Pääkkönen

– Meillä suomalaisilla on saunakulttuuri ja sen kautta olemme tottuneet hyväksymään alastomuuden. Turvapaikanhakijat mielellään peseytyvät uima-asu päällä, koska alastomuus tuottaa ongelmia heille.

– Vaikka en heidän kulttuuriaan tunne, niin uskon, että kyse on kulttuurieroista. Varsinkin naisen asema heidän kulttuurissa on erilainen. Allasosastolla miehet pyrkivät ottamaan helpommin katsekontaktia, kun naiset ovat vähissä pukeissa, sanoo Ovaska.

Oleskelutavoissa eroja

Uimaopettaja Satu Pääkkönen on tehnyt huomion, että uimataidottomuus vaikuttaa turvapaikanhakijoiden oleskelutapaan.

– He tulevat virkistäytymään, istuskelemaan ja seurustelemaan, kun taas kantaväestö tulee uimahalliin liikkumaan ja kuntoilemaan. Tietysti monitoimialtaat mahdollistavat myös kylpylämäisen virkistäytymisen.

Turvapaikanhakijat mielellään peseytyvät uima-asu päällä, koska alastomuus tuottaa ongelmia heille.

Heikki Ovaska

Turvapaikanhakijoiden keskuudessa Kaukaveden käyttö oli aluksi runsasta, mutta on nyt tasaantunut. Hallipäällikkö Ovaskan mukaan käyttö on tällä hetkellä järkevällä tasolla.

Uimaopettaja Satu Pääkkönen haluaa vielä muistuttaa, että niin maahanmuuttajille kuin kantaväestölle kaikki ohjeet ja säännöt eivät välttämättä ole selkeitä.

– Annetaan toinen toisillemme mahdollisuus toimia ja oppia niin, että on kaikin puolin mukava elää yhdessä. Myös se kannattaa muistaa, että olemme valvonnassa valmiita vastaanottamaan huomioita ja opastamaan kaikkia oikeisiin toimintoihin.