Joulukuun ongelma kunnantalolla: Pieneneekö määräraha, jos sitä jää käyttämättä?

Eli tehdäänkö kunnissa vuoden lopulla hankintoja, joiden tarkoitus on vain tilin tyhjentäminen? Entä pitääkö alaisen kuitata viraston joululounaslasku, jotta esimies voisi sen hyväksyä? Katso kymmenen kysymystä kunnan taloudesta.

politiikka
Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Kuntatalouden erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo Kuntaliitosta, onko kunnissa joskus ollut tapana, että seuraavan vuoden määrärahoja pienennetään, jos edellisenä vuonna kyseiseen tarkoitukseen varattuja rahoja jää käyttämättä?

– Varmasti joissakin kunnissa määrärahaa on pienennetty, jos sitä jäi käyttämättä.

Tehdäänkö virastoissa vuoden lopussa hankintoja, joiden tarkoitus on vain saada yksikön tai osaston määrärahat kulutetuksi ennen tilikauden päättymistä?

– Ei tehdä.

Menevätkö osastojen tilikauden lopussa käyttämättä jääneet rahat takaisin kyseisen hallinnonalan ”suurempaan säkkiin”?

– Eivät mene. Niillä on vain positiivinen vaikutus kunnan tulokseen. Tai lautakunnan alaisessa toiminnassa voidaan mahdollisesti siirtää valtuustoon nähden ei-sitovia määrärahoja toiselle tehtävälle.

Millä ehdoilla yli jääneet rahat voidaan siirtää yksikön käytettäväksi seuraavana tilivuotena?

– Joskus oli siirtomäärärahakäytäntö. Kunnissa siirryttiin liikekirjanpitoon 1997, jolloin käytäntöä ei enää ollut. Ei sovellu liikekirjanpitoon.

Jos kunnalla on jokin lakisääteinen velvoite, joka pitää hoitaa, mutta siihen varatut rahat ovat loppuneet, miten silloin toimitaan?

– On tehtävä talousarviomuutos ja hoidettava lakisääteinen tehtävä. Kunnissa on esim. hallintosäännössä määritelty lainanottoperiaatteet ja valtuudet.

*Entä voidaanko toimia niin, että kulutetaan jo tänä vuonna ensi vuodelle budjetoituja varoja? *

– Tänä vuonna ei voida käyttää ensi vuoden määrärahoja.

Kuinka vapaasti kunnat voivat muutoin käyttää varojaan, esimerkiksi voidaanko rahoja siirtää katujen korjaamisesta sosiaalityöhön?

– Ei voida siirtää ilman valtuuston hyväksymää talousarviomuutosta.

Mikä tunnusluku kuvaa parhaiten kunnan talouden tilaa, ja kuinka hyvin kuntien talousarviot ovat kuluvana vuonna ylipäänsä pitäneet?

– Yhdestä tunnusluvusta saa yksipuolisen kuvan. Kannattaa käyttää esim. kertyneet yli-alijäämät, suhteellinen velkaantuneisuus sekä toiminnan ja investointien rahavirta. Ja tunnusluvut nimenomaan konsernitasolta. Mielellään myös useammalta vuodelta, jotta trendiä tulisi esiin. Talousarvioiden toteutumisesta saadaan ennakkotiedot helmikuussa.

Millainen talousohjeistus kuntasektorilla on jouluun liittyvien muistamisten ja tarjoilujen suhteen?

– Edustusmenoista ja merkkipäivä- ym. muistamisista yleensä tehdään periaatepäätös sisäisissä ohjeistuksissa. Määrärahojen puitteissa voidaan toimia. Näihin käytetään erittäin pieni rahamäärä - erityisesti kokonaisbudjettiin suhteutettuna ja muutenkin.

Onko niin, että alaisen pitää kuitata osaston joululounaslasku jotta esimies voisi sen hyväksyä?

– Kunnassa päätetään hankintavaltuudet ja laskujen hyväksyjät ja euromääräiset rajat sisäisissä ohjeistuksissa. Itseään koskevia laskuja ei hyväksytä, vaan esimies tai muu määrätty henkilö hyväksyy ne. Nämä asiat liittyvät kokonaisuudessaan sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan. Valtuusto hyväksyy niiden perusteet ja hallitus ohjeistaa tarkemmin.