Kemijärven biosellutehtaan hintalappu tarkentui ja kannattavuus varmistui

Kemijärven ja Kemin biosellutehtailla on eri investoija, sanoo Kemijärvi-konsortion puhemies Heikki Nivala. Nivala kiistää, että investoija kilpailuttaisi kaupunkeja. Hänen mukaansa Kemijärven biosellutehtaan valmistelu etenee suunnitelmien mukaan. Tuoreet laskelmat osoittavat, että tehdas olisi kannattava.

talous
Kemijärven entisen sellutehtaan piha.
Esko Puikko

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan kiinalaiset olisivat kiinnostuneita rahoittamaan Kemin biojalostamoa. Nivala kiistää, että kyse olisi samasta investoijasta, joka suunnittelee laitosta Kemijärvelle. Ovatko Kemijärven tehtaan takana olevat tahot kiinalaisia?

– En ota siihen kantaa ja tietenkin vielä vähemmän otan kantaa Kemin hankkeeseen. Investoijat tiedottavat omalta osaltaan, kuten olen aiemmin sanonut. Ei sillä tavalla ole kilpailua, että kaupunkeja kilpailutettaisiin, Nivala sanoo.

Nivalan mukaan hanke on edennyt suunnitellusti. Tuoreissa laskelmissa tehtaan hintalappu on tarkentunut.

– Kokonaiskustannusarvio on noin 770 miljoonaa euroa. Kun on tarkennettua hintaa ja selvästi huomattu, että hanke kannattava, kuten alun perinkin arvioitiin, Nivala toteaa.

Päätös 2017, valmis 2019?

Kaksi seuraavaa vuotta menee hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin, ympäristölupaan ja rahoituksen hankkiimiseen.

– Jokaisessa hankkeessa vasta lopullinen päätös tehdään vasta niiden jälkeen. Investoinnista on tarkoitus päättää 2017.

Jos se on myönteinen, rakentaminen kestää kaksi vuotta ja tehdas valmistuisi 2019.

Nivala kehuu Kemijärvelle suunniteltua laitosta monipuoliseksi.

– Muihin verrattuna meillä on monipuolinen, todellinen biojalostamo, johon kannattaa nyt jo satsata, koska tulevaisuudessa kaikki tulevat olemaan tämäntyyppisiä.

Kolmenlaista sellua

Kemijärven tehdas tuottaisi normaalisellua, liukosellua ja mikrokiteistä sellua.

– Muista poiketen tuotantomäärää voidaan vaihdella kysynnän mukaan eli sitä lajiketta tuotetaan silloin kun se on edullista. Pitkässä juoksussa laitos voisi tuottaa tarvittaessa pelkästään mikrokiteistä sellua.

– Meillä on uusi Aalto-yliopiston kehittämä patentti, jolla mikrokiteisen sellun tuotantokustannukset saadaan alas ja sitä kautta sen käyttökohteet laajemmaksi. Tällä hetkellä mikrokuitusellusta tehdään esimerkiksi lääkkeiden sideaineita. Se on tällä hetkellä kallista tuottaa.

Liukosellusta puolestaan voidaan tehdä esimerkiksi vaatteita.