Taiteilijaseura: Lakiesitys ei huomioi taiteilijoiden työn monimuotoisuutta

Kuvataiteilijan ansiot koostuvat usein osin palkkatyöstä, osin apurahoista ja osin myynnistä. Taiteilijaseuran mukaan lakiesitys pakottaisi kaikki taitelijat yrittäjiksi. Esitysvalmistelussa olleen valiokuntaneuvoksen mielestä tästä ei ole kyse ja esitys ei puutu jo voimassa oleviin lakeihin. Esityksen taustalla on valiokuntaneuvoksen mukaan tarve säätää työttömyysturvamaksujen maksuvelvollisuudesta.

kulttuuri
Taiteilijan ateljee.
Derrick Frilund / Yle

Suomen taiteilijaseuran mielestä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiistaina hyväksymä lakiesitys heikentää kuvataiteilijoiden työttömyysturvaa merkittävästi. Valiokunnan mukaan muutoksella oli puolestaan tarkoitus hakea helpotusta mm. keikkatyötä tekevien asemaan.

Suomen taiteilijaseuran toiminnanjohtajan Kirsi Korhosen mielestä esitys on erityisesti kuvataiteilijoiden osalta ongelmallinen, koska toiminta kuvataiteilijana on monimuotoista ja ansiot koostuvat silpusta.

– Kuvataitelijan ansionmuodostus koostuu neljästä eri osa-alueesta: palkkatyöstä, myynnistä, tekijänoikeuskorvauksista sekä apurahoista, Korhonen korostaa.

– Se, että jotkut valitsevat toimintamuodokseen yrityksen, ei tarkoita sata prosenttista yrittäjyyttä. Tyypillisempää taitelijalla on, että tällä on monta toimeksiantajaa, ja hän voi samaan aikaan tehdä vaikkapa hetken palkallista opetustoimintaa ja valmistella samalla myyntiin teosta, Korhonen kuvailee.

Korhosen tulkinnan mukaan lakiesityksen myötä kaikki taitelijat pakotettaisiin yrittäjiksi. Kun taiteilijalla on vaihe jossa hänellä ei ole töitä, yrittäjästatus merkitsee sitä, että työttömyyskorvausta saadakseen yrittäjän on osoitettava lopettaneensa yritystoimintansa eli käytännössä luovuttava työhuoneesta ja työvälineistä, vaikka itse Y-tunnuksen saisikin pitää.

– Tähän saakka valinta ei ollut näin jyrkkä, kukin luovan työn tekijä on voinut itse valita elinkeinomuotonsa ja usein se ei ole valintakysymys, vaan taiteilijalla on monia toimeksiantajia ja ansiot tulevat monesta eri lähteestä.

Lakiesitys johtaa Korhosen mielestä pahimmillaan siihen, ettei haluta nähdä luovien alojen töiden monimuotoisuutta, vaikka juhlapuheissa taiteen tekijöistä puhutaan Suomen tulevaisuuden airueina.

Valiokuntaneuvos: Puurot ja vellit sekaisin

Lakiesitystä valmistelevassa työryhmässä istuneen valiokuntaneuvoksen Eila Mäkipään mukaan puurot ja vellit ovat esityksen tulkinnassa menneet sekaisin. Esityksen taustalla tarve on säätää työttömyysturvamaksujen maksuvelvollisuudesta tapaturmalain uudistuessa.

– Kun yrittäjät tai omassa työssään työllistyvät eivät maksa työttömyysvakuutusmaksuja, täytyy määritellä, ketkä eivät ole maksuvelvollisia. Käsite "omaa työtä tekevät" on aika harhaanjohtava, koska faktisestihan silloin ihminen on ammatinharjoittaja eli yrittäjä, mutta tulot voivat olla niin alhaiset, ettei ole pakko vakuuttaa itseänsä yrittäjänä.

Mäkipään mukaan kyse ei ole siitä, että kaikki nyt pakotettaisiin toimimaan yrittäjinä. Hänen mukaansa taiteilija voi jatkossakin saada saman kuukauden aikana ansiotuloja esim. opetustoiminnasta ja nostaa apurahaa oman teoksen tekoa varten.

– Yrittäminen voi olla tällöin sivutoimista ja sitä onkin, kun tulot ovat vähäiset ja henkilö toimii samanaikaisesti palkkatyössä. Samaan tapaan muillakin aloilla esim. tarvittaessa töihin tulevat tai puhelinmyyjät, joilla tulot voivat jäädä alhaiseksi, eivät kuulu työttömyysturvan piirin, koska he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.

– Sama problematiikka tulee vastaan kaikilla aloilla, joiden tulot tulevat useammasta eri lähteestä. Työttömyysturvaa määriteltäessä aina ensin katsotaan, onko kyseessä työnhakija, joka on työmarkkinoiden käytettävissä kokopäiväisesti.

Mäkipään mukaan omassa työssään työllistymisestä kertominen on tähänkin asti perustunut omaan luotettavana pidettyyn ilmoitukseen, ja näihin pykäliin ei tule minkäänlaista muutosta.

"Laissa ei ole heikennyksiä"

– Se, että vakuuttamisvelvollisuuden takia taiteilijat rinnastetaan yrittäjiin, ei muuta mitenkään sen toiminnan arviointia. Ainoa ero lopettamisen suhteen on se, että nyt heihin tulee sovellettavaksi myös se työttömyysturvalain pykälä, jota tähän mennessä heihin ei ole sovellettu, eli palkansaajaan rinnastettu yrittäjä, Mäkipää sanoo.

Mäkipään mukaan palkansaajaan rinnastettava yrittäjä pääsee tulevaisuudessa helpommin toimeksiantojen välillä työttömyysturvalle.

– Tämä on se lain myötä tuleva ainoa muutos ja pieni parannus, mutta heikennyksiä ei tule. Asiassa on paljon väärinkäsityksiä. Journalistiliittokin totesi omassa lausunnossaan, ettei itse tämä esitys ole ongelma, vaan ongelma on siinä, milloin työ katsotaan päätoimiseksi, milloin sivutoimiseksi ja milloin päättyneeksi. Mutta tämä esitys ei puutu niihin millään tavalla, vaikka nyt onkin haluttu nostaa esiin näitä jo voimassa olevassa laissa olevia ongelmia, Mäkipää korostaa.

– En voi käsittää, mihin esimerkiksi muusikot perustavat käsityksensä, ettei tulevaisuudessa voi ottaa keikkoja vastaan, kun mikään sääntelyssä ei muutu, hän summaa.

Muun muassa Jounalistiliiton jäseninä on tarvittaessa töihin tulevia työntekijöitä. Liiton lakimies Jussi Salokangas kommentoi Kansan Uutisissa lakiesitystä tiistaina sanoen, ettei se heikennä sen paremmin kuin parannakkaan freelance-journalistien asemaa.