Kotoutuminen lähtee halusta – "Suomessa on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat onnistuneet kotoutumaan tänne täysin"

Kajaanilainen pakolaisohjaaja Stevo Petrovic puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä kotoutumisesta. Hän tuli pakolaisena entisen Jugoslavian alueelta Suomeen vuonna 2000. Petrovicin mielestä kotouttamisessa kannattaisi hyödyntää jo kotoutuneita nykyistä enemmän.

turvapaikanhakijat
Kajaanilainen Stevo Petrovic on olympiatason painituomari.
Hanne Kinnunen / Yle

Kajaanin vastaanottokeskuksessa työskentelevällä pakolaisohjaaja Stevo Petrovicilla on ollut kiireinen syksy. Kajaanin 250 paikkaiseen vastaanottokeskukseen on tullut syksyn aikana noin 500 turvapaikanhakijaa, joten tekemisen puutteesta ei ole päässyt kärsimään. Päivän viimeisen asiakkaan lähtiessä ovesta, Petrovic kääntää ajatuksensa 15 vuoden takaisiin tapahtumiin.

– Tulin pakolaisena entisen Jugoslavian alueelta Vuolijoelle. En tiennyt tullessani Suomesta oikein mitään, joten se oli iso kulttuuri- ja ilmastoshokki. Ilmasto oli se suurempi shokin aihe.

Petrovic kehuu silloista kotouttamistyötä nappiin osuneeksi.

– Kunta oli järjestänyt asiat hyvin. Suurin osa meistä yli 200 Jugoslaviasta tulleesta kotoutui erittäin hyvin. Seudulle jääneistä vain yksi on jäänyt työttömäksi, joten siltäkin osin asiat ovat hyvin.

Kotoutuminen onnistuu, jos sen haluaa onnistuvan 

Kotoutuminen riippuu ennen kaikkea tulijan halusta kotoutua, sanoo Petrovic. Halu kuitenkin sammuu, jos kotouttaja ei ole samalla aaltopituudella.

– Kotouttaminen lähtee ihmisestä. Jos haluaa kotoutua uuteen ympäristöön ja kulttuuriin, kotoutuu aivan varmasti. Vuonna 2000 koko pieni Vuolijoki panosti siihen, että me viihtyisimme. Nyt tulijoita on paljon enemmän, ja kotouttaminen vaatii enemmän työtä.

Ehkäpä jo kotoutuneiden puolelta löytyisi paras asiantuntemus kotoutumiseen ja sen kehittämiseen.

Stevo Petrovic

Petrovicin mielestä jo maahan muuttaneita pitäisi käyttää nykyistä enemmän kotouttamisessa.

– Suomessa on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat onnistuneet kotoutumaan tänne täysin. Ehkäpä jo kotoutuneiden puolelta löytyisi paras asiantuntemus kotoutumiseen ja sen kehittämiseen. Joskus vain tuntuu, että Suomen byrokratia tulee tässä vastaan.

Petrovic pohtii työhuoneensa ovea sulkiessaan kulunutta syksyä. Turvapaikanhakijoita on jouduttu sijoittamaan hätämajoitustiloihin, koska vastaanottokeskuksen tilat eivät yksinkertaisesti riitä.

– Se on jäänyt päällimmäisenä asiana mieleen, että tulijat haluavat oppia asioita, sopeutua ja aloittaa uuden elämän. Kysymysmerkki on siinä, että onko se mahdollista.