Pätkätyöntekijät pelkäävät toimeentulonsa puolesta – "Moni ihminen on tähän pyörittämiseen tosi väsynyt"

Joensuulaisen freelancer Elisa Rauman kokemuksen mukaan pätkätyöläiset on ajettu työelämän muutoksen pakkorakoon, joka pahimmillaan passivoi ihmiset jäämään kotiin masennuksen kanssa. Eduskunta hyväksyi tänään lain, jonka mukaan pätkätyöläiset määritellään yrittäjiksi vuoden alusta. Silpputyötä tekevät pelkäävät, että heidät määritellään vähäisten toimeksiantojen perusteella päätoimisiksi yrittäjiksi, jolloin he menettävät työttömyysturvan. Elisa Rauman mielestä lakimuutos ei kannusta kokeilemaan omia siipiä, vaikka haluja olisi työntekoon.

politiikka
Työnhakua.
Laura Valta / Yle

Joensuulainen media-alan freelancer Elisa Rauma on kyllästynyt jäykkään ja epäreiluun työelämään. Rauma aloitti keikkatyöt vuonna 2010 opintojen ohessa. Hän teki muun muassa media-alan töitä, siivoustöitä ja toimi henkilökohtaisena avustajana. Vuonna 2014 Rauma perusti oman media-alan yrityksen, mutta lakisääteiset maksut ja papereiden pyörittäminen uuvuttivat pientä tulosta tekevän yrittäjän.

Konkurssin jälkeen Rauma on toiminut freelancerina ja laskuttanut toimeksiantoja laskutuspalvelun kautta. Työt ovat tyypillisesti keikkatöitä muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Varmaa on vain jatkuva epävarmuus. Rauma on motivoitunut tekemään oman alan töitä mutta on pettynyt, kuinka vaikeaksi arki on tehty työttömän työnhakijan kannalta.

Eduskunnassa hyväksytty lakimuutos herättää hänessä huolta, koska lakimuutoksen jälkeen hänet määritellään yrittäjäksi. Rauma pelkää, että hänet määritellään vähäisten toimeksiantojen perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin hän menettää työttömyysturvan. Sivutoiminen yrittäjä on oikeutettu työttömyysetuuksiin kuten soviteltuun päivärahaan. Pätkätöitä tekevien on ollut käytännössä vaikea osoittaa toiminnan sivutoimisuutta te-toimistoissa.

– Se on todella monimutkainen prosessi. Moni ihminen on tähän pyörittämiseen tosi väsynyt. Sitten on vaan, että antaa olla. Jäävät rehellisesti vain työttömäksi eivätkä yritäkään muuta, koska ei jaksa sitä showta, kuvailee Elisa Rauma tilanteen sekavuutta.

Samaa kertoo Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas, jonka mukaan on ilmennyt lukuisia tapauksia, joissa samoilla tiedoilla saa toisesta te-toimistosta aivan erilaisen päätöksen.

– Riippuu te-toimiston virkailijasta, miten hän asian näkee. Jos asiakas kertoo, että on freelancer ja etsii asiakkaita jatkuvasti. Hänet voidaan katsoa päätoimiseksi yrittäjäksi, koska hän käyttää aikaa myös asiakkaiden hankkimiseen, sanoo Journalistiliiton lakimies Salokangas.

Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi, jos henkilö on ollut kokoaikatyössä vähintään kuusi kuukautta.

– Tällä alalla puoli vuotta on jo pitkä aika. Pitääkö minun olla puhtaasti työttömänä niin pitkään, että saan vakituisen työn, Elisa Rauma pohtii.

Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä?

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo sanoo, että omassa työssä työllistyvä on hankala termi lainsäädännön kannalta, koska omassa työssä työllistyvien ryhmää ei tunneta sosiaalivakuutuslainsäädännössä. Lakimuutoksen jälkeen työntekijät ovat joko palkansaajia tai yrittäjiä.

– Omassa työssä työllistyvällä on alun perin tarkoitettu esimerkiksi omakotitalon rakentajia. Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolella olevat henkilöt ovat olleet erikoisessa asemassa. On selvempää ihmisille, että toimivat joko palkansaajina tai yrittäjinä. Näin koko meidän sosiaaliturvajärjestelmä toimii, hallitusneuvos Esko Salo sanoo.

Laki ei tuo muutoksia, joita on kauan kaivattu

Jussi Salokangas

Hallitusneuvos Esko Salo rauhoittelee itsensä työllistäjien pelkoja lakimuutoksen edessä. Esitys ei muuta yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuuden arviointia.

– Jos he ovat nyt tehneet pienen keikan ja saaneet kielteisen lausunnon työttömyysturvasta te-toimistosta, lakimuutos ei muuta tilannetta mitenkään. Kritiikki kohdistuu asiaan, jota esityksessä ei käsitellä lainkaan, hallitusneuvos Salo toteaa.

Journalistiliiton näkemyksen mukaan lakiesityksen tekee ongelmalliseksi juuri se, että siinä ei määritellä yritystoiminnan sivutoimisuutta ja päätoimisuutta. Eniten ihmisten arkea helpottaisi se, että te-toimistoissa arvioitaisiin selkeämmin yritystoiminnan sivu- ja päätoimisuutta.

– Laki ei tuo muutoksia, joita on kauan kaivattu, Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo myöntää, että te-toimistoissa on ollut hankaluuksia määritellä työn sivutoimisuutta.

– On täysin mahdotonta yksiselitteisesti lailla säätää, kuka yrittäjä on sivutoiminen ja kuka ei, koska yritystoiminnan kirjo on niin valtava. Sivutoimisuuden määritteleminen jää väkisinkin harkinnan varaan. Todennäköisesti valtaosa päätöksistä on kohdellut ihmisiä oikein. Kuinka monta juttua on julkisuudessa, että joku on saanut oikealla tavalla työttömyyspäivärahan, hallitusneuvos Esko Salo sanoo.

Tuntematon nainen kuvattuna selkäpuolelta istuu ikkunan takana penkillä.
Mikko Suhonen / Yle

Selkeät määritelmät helpottaisivat arkea

Sitran avainalueen vetäjä Mikko Hyttinen on sitä mieltä, että sivutoimisuuden ja päätoimisuuden määrittelemiseen pitäisi olla selkeämmät pelisäännöt.

Jos et saa yrittäjänä palkkaa muutamaan kuukauteen, yksikään virasto ei sinua auta. Olet täysin sosiaaliturvan ulkopuolella.

Elisa Rauma

– Se on myös kallista yhteiskunnalle, kun jonkun pitää sitä harkinnanvaraisesti miettiä, huomauttaa Sitran avainalueen vetäjä Hyttinen.

Myös Elisa Rauman mielestä sivutoimisuuden määritteleminen pitäisi olla selkeämpää. Kun kyseessä on oma toimeentulo, te-toimistoon ei halua lähteä sillä riskillä, että menettää viimeisenkin tulon. Rauman kokemuksen mukaan harkinnanvaraiset selvitykset voivat viedä kuukausia, minkä aikana henkilö on ilman tuloja.

– Miten ihminen elää siinä välissä? Minä en enää koskaan halua olla yrittäjä. Pitää olla tarkkana, etten anna minkäänlaista saumaa, että yrittäjäksi tulkittaisiin. Jos et saa yrittäjänä palkkaa muutamaan kuukauteen, yksikään virasto ei sinua auta. Olet täysin sosiaaliturvan ulkopuolella. Pienten yrittäjien asemaa ei ole korjattu ja nyt ollaan ajamassa lisää ihmisiä samaan tilanteeseen, Rauma sanoo.

Hallitusneuvos Esko Salon mukaan te-toimistojen ohjeita tarkennetaan pikaisesti.

Laki helpottaa toiminimiyrittäjien byrokratiaa

Hallitusneuvos Esko Salo sanoo, että lakimuutos tuo itsensä työllistäjille hyviä muutoksia. Toiminimiyrittäjän työskentelyä helpotetaan siten, että jatkossa hänen ei tarvitse poistaa itseään verottajan rekisteristä. Muutos helpottaa yrityksen lopettamista ja toiminnan käynnistämistä uudelleen. Lakimuutoksen jälkeen yritystoiminnan lopettamiseksi riittää YEL-vakuutuksen lopettaminen ja ilmoitus te-toimistoon, että yritystoiminta on päättynyt.

– Toiminimiyrittäjät saavat jättää toiminnan verottajan rekisteriin. Aika monesti kuulee, että Y-tunnus on se, jonka perusteella katsotaan yrittäjäksi. Tämä ongelma poistuu kokonaan. Tämä byrokratian helpotus tulee koskemaan huomattavaa osaa. Kymmenet tuhannet toiminimiyrittäjät tulevat pääsemään pienemmällä byrokratialla työttömyysetuudelle jatkossa, sanoo Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén.

Lakimuutoksen jälkeen freelancer voi halutessaan ottaa yrittäjän eläkevakuutuksen.

Työvoimatoimiston jonotusnumero Hämeenlinnassa
Sari Törmikoski / YLE

Epävarmuus passivoi

Itsensä työllistäminen on 2000-luvun työelämän trendi. Palkkatyösuhteita ei ole tarjolla kuten ennen, joten ihmiset työllistävät itensä omilla taidoillaan. Tilastokeskuksen mukaan itsensä työllistäminen on lisääntynyt 50 prosenttia vuodesta 1997. Vuonna 2014 itsensä työllistäjiä oli noin 173 000.

Henkilö saa tehdä kuukaudessa 300 euron edestä keikkatöitä ilman, että hän menettää työttömyysetuudet. Rauma arvelee, että moni pätkätyöläinen joutuu kieltäytymään työtarjouksista, koska pelkää menettävänsä työttömyysetuudet. Samalla keikoista ei kuitenkaan kerry niin paljon tuloja, että talous pysyisi kunnossa pelkästään pätkätöillä.

Ihmiset, jotka vain jäävät kotiin, masentuvat

Elisa Rauma

Elisa Raumasta tuntuu, että päättäjät eivät ymmärrä itsensä työllistävien todellista arkea. Työnantajat haluavat teetättää toimeksiantoja freelancereilla ja säästää siten sosiaalikuluissa. Rauma kokee, että silpputyöläiset ovat työelämän muutoksen pakkoraossa eikä kukaan ei pidä heidän puoliaan.

– Epävarmuus vie ihan täysin ihmisten voimat ja motivaation tehdä töitä. Ketä se auttaa? Ihmiset, jotka vain jäävät kotiin, masentuvat. He vain syövät rahaa eivätkä tee sitä takaisin päin, Elisa Rauma huokaa.

Rauma sanoo harkitsevansa kouluttautumista toiselle alalle mutta se ei hänen mielestään korjaa yleistä tilannetta.

– Minusta se on rahojen tuhlausta. Minut on jo kerran koulutettu valtion rahoilla medianomiksi, Elisa Rauma sanoo.

Sitran avainalueen vetäjä Mikko Hyttinen huomauttaa että, itsensä työllistämisen helpottaminen voisi tuoda uusia työpaikkoja. Samaa mieltä on Elisa Rauma. Hän kokee, että itsensä työllistäjät ovat tällä hetkellä kannustinloukussa. Järjestelmä ei kannusta kokeilemaan omia siipiä, koska toimeentulon menettämisen vaara on iso. Rauman mielestä perustulo kannustaisi ihmisiä yrittämään.

– Jokainen ihminen saa sen verran rahaa, että pärjää. Jos sinulla on draivia ja intoa tehdä enemmän, kokeilla vaikka start-up ideaa, uskallat tehdä sen. Ei olisi niin suurta taloudellista riskiä. Onnistuessaan sellainen ihminen tulee tuomaa Suomelle todella paljon rahaa ja uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä se on todella korkea kynnyksen alla, Elisa Rauma sanoo.